Kotimaa

Kommentti: Natsimerkkien kieltäminen on vaikeaa kuin Marimekko-paidan vieminen vangilta

Julkaistu:

Pahennusta tai pelkoa herättävienkin symbolien tehokas kieltäminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista, kirjoittaa Ilta-Sanomien rikostoimituksen tuottaja Rami Mäkinen.
Toistakymmentä vuotta sitten Kylmäkosken vankilassa jouduttiin pohtimaan värien käyttöä symbolina. Moottoripyöräkerhoon kuulunut elinkautisvanki oli alkanut pukeutua Marimekon raidalliseen kesäpaitaan.

Vankilanjohtaja kielsi mieheltä paidan käytön, koska se aiheutti levottomuutta ja turvattomuuden tunnetta muissa vangeissa. Raitapaita oli väritykseltään oranssi-keltainen. Se loi mielleyhtymän moottoripyöräjengi Bandidosin tunnusväreistä, jotka ovat punainen ja kulta.

Liivijengien tunnuksia ei sellaisenaan ole Suomen laissa kielletty. Vankilaoloissa tunnusten käyttö voidaan kuitenkin estää laitosturvallisuutta koskevien pykälien nojalla. Tähän vetosi vankilanjohtajakin.

Vanki ei tyytynyt ratkaisuun, vaan kanteli oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamiehen kanslia päätyi vuonna 2006 antamassaan ratkaisussa siihen, ettei Marimekko-paitaa voitu kieltää vangilta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Silloisen apulaisoikeusasiamiehen Petri Jääskeläisen päätöksessä ei sinänsä epäilty, etteikö paidan käytössä ollut kyse juuri jengiin kuulumisen osoittamisesta. Marimekon kesäpaita oli Jääskeläisen mukaan kuitenkin yleisesti ottaen neutraali vaate. Hänen mukaansa Marimekon normaalikäytöstä tunnettu vaate ja tuotemerkki ei voinut muodostua sellaiseksi jengitunnusten korvikkeeksi, että vankila voisi sen kieltää.

Itsenäisyyspäivänä Helsingissä lepattivat hakaristiliput. Natsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) lippumarssi poiki jo perjantaina vaatimuksia hakaristien ja muiden kansallissosialististen symbolien kieltämisestä lailla. Holokaustin uhrien muisto -yhdistys teki asiasta aloitteen oikeusministeriölle ja SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen hallitukselle.

Kylmäkosken vankilan esimerkki osoittaa, että vaatimus ei ole helppo. Pahennusta tai pelkoa herättävienkin symbolien tehokas kieltäminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista.

Esimakua kieltojen kiertämisestä saatiin jo itsenäisyyspäivänä. Aiemmissa PVL:n marsseissa on heiluteltu järjestön lippua, jossa vihreä-valkoisella pohjalla on skandinaavinen riimukuvio, ylöspäin suuntaava nuoli. Tänä vuonna marssilla nähtiin lippuja, joissa oli vain vihreä-valkoinen pohja ilman riimua.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

PVL on lakkautusuhan alla. Hovioikeus määräsi sen lakkautettavaksi, mutta tuomio on vielä vailla lainvoimaa. Jos tuomio astuu voimaan, niin myös järjestön tunnusten käyttö muuttuu kielletyksi.

Mutta voisiko kielto ulottua pelkkään vihreään ja valkoiseen väripohjaan? Niin. Ehkä ensi vuoden marssilla näemme myös puna-valkoisia lippuja ilman mustaa hakaristiä.

Konteksti määrittelee symbolien merkitystä. Siksikin kategoriset kiellot ovat hankalia. Esimerkiksi eräs tunnettu natsien käyttämä symboli on numero 88. Se viittaa sanonnan ”Heil Hitler” alkukirjaimiin. H on latinalaisten aakkosten kahdeksas kirjain.

Jokainen voi kuvitella, kuinka haastavaa olisi kirjoittaa lakiteksti, joka kieltäisi numeron 88 paheksuttavan käyttämisen. Hakaristilläkin on paljon muitakin merkityksiä kuin natsien sille antamat.

Miten määritellä symbolin kielto riittävän tarkkarajaisesti, mutta kuitenkin niin, että kielto toimii ja on uskottava?

Helsingin poliisi tulkitsi itsenäisyyspäivän tilanteen niin, että lippujen esilläpidon oli syytä epäillä täyttävän jo nykyisessä rikoslaissa määritellyn kansanryhmää vastaan kiihottamisen.

Jos lippuja olisi heiluteltu vaikkapa juutalaisen synagogan edessä, kyseisen tunnusmerkistön täyttyminen olisi mielestäni päivänselvää. Nyt jäänee syyttäjän harkittavaksi, ylittyikö syytekynnys Kaisaniemen kaduilla.

PVL on varautunut uhkaavaan lakkauttamiseensa muutoinkin kuin riimut lipuista poistamalla. Uusia taustayhdistyksiä on alettu jo perustaa. Jos PVL kielletään, toiminta voi siirtyä uuteen kehikkoon.

Vaikka näin tapahtuisi, niin merkityksettömänä Poliisihallituksen käynnistämää lakkautusprosessia ei silti voi pitää. Oikeuslaitos on jo nyt lähettänyt vahvan viestin. Prosessi itsessään on tuonut selkeästi esille ja suuren yleisön näkyviin, millaisesta viiteryhmästä on kyse.

Natsien liepeillä viihtyvät poliitikot ja muut toimijat eivät voi enää uskottavasti väittää, että ihan vaan isänmaallisesti tässä yhdessä hengaillaan. Ainakaan muille kuin aatteesta lumoutuneille tovereilleen ja kanssa-ajattelijoilleen.