Kotimaa

Ilmajoen petoyhdyshenkilö aavisti pahaa jo edellisenä iltana – Aamulla Anne löysi pahasti raadellun Luru-koiransa pihasta

Julkaistu:

Petoyhdyshenkilön mukaan Luru onnistui todennäköisesti pistämään sudelle hanttiin, sillä susi luikki paikalta karkuun.
– Olen aina sanonut lapsellekin, että isoja pahoja susia on vain saduissa. Tuntuu uskomattomalta, että niitä tulee yhtäkkiä kotipihaan, kertoo Ilmajoen Ritolankylässä asuva Anne Nevänperä Ilta-Sanomille.

Nevanperä kertoo, ettei hänen puolisonsa ollut uskoa silmiään nähdessään, kuinka kuistilla istunut isokokoinen koiraeläin lähti juoksuun kohti metsää tiistaina aamupäivällä. Kun se kääntyi ympäri, puoliso tunnisti eläimen sudeksi.

– Puoliso kuuli koiran parahduksia ja ääntelyä ulkoa ja meni katsomaan ikkunasta. Sitten hän näki sen kuistilla ja oli varma, että se oli susi, Nevanperä sanoo.

– Kaikki merkit viittaavat siihen, että kyllä siellä susi on käynyt, sanoo myös Ilmajoen riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Mika Pekkanen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pekkanen asuu parin kilometrin päässä talosta, jonka pihalla susi kävi. Hän aavisti pahaa jo edellisenä iltana, sillä koko lähiseudun koirat olivat levottomia.

Pekkanen haki omatkin koiransa sisälle, sillä lauman arin narttu vikisi häkissä peloissaan. Alueella on tehty aiemminkin susihavaintoja.

Tiistai-iltapäivänä hän sai suden hyökkäyksestä kertovan puhelinsoiton.

Nevanperä puolisoineen oli huomannut vasta hieman myöhemmin, että perheen 6-vuotias, kookas itäsiperianlaika Luru oli piiloutunut koppinsa. Se ontui jalkaansa, joka vuosi verta ja oli turvonnut pahasti, Nevanperä kertoo. Suden saapuessa Luru oli ollut kytkettynä pihalla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Puremajäljet olivat niin suuria, että ne sopivat sudelle, paikalle saapunut Mika Pekkanen totesi.


Luru vietiin eläinlääkäriin, jossa sen vammat tutkittiin tarkemmin. Tulehtuneet puremahaavat nostivat 40 asteen kuumeen, mutta Nevanperän mukaan antibiootit ja vahvat kipulääkkeet ovat kohentaneet sen vointia jo huomattavasti.

Petoyhdyshenkilö Pekkanen toteaa, että Luru oli onnekas selvitessään kamppailusta hengissä. Todennäköisesti se laittoi sudelle kovasti hanttiin, sillä susi pakeni paikalta.

– Villieläin antaa yleensä periksi kohdatessaan vastarintaa, koska se jos loukkaantuu, se on sille kuolemantuomio. Loukkaantunut susi ei pärjää enää metsässä, Pekkanen sanoo.

Sillä aikaa, kun Luru-koira sai eläinlääkärin hoitoa, Pekkanen ryhtyi tutkimaan ja mittaamaan suden pihaan jättämiä jälkiä. Päivä oli suojainen ja märkä, joten jäljet olivat osittain sulaneet.

Suden jälkiä voi olla vaikea erottaa ison koiran tassunjäljistä. Ne ovat keskimäärin suurempia, noin 8-10 senttiä leveitä ja hieman leveyttään pidempiä. Kynnenjäljet ovat voimakkaat.

Parhaiten eron huomaa seuraamalla jälkiä pidemmän matkaa. Pekkasen mukaan suden liikkuminen on suoraviivaista ja määrätietoista, koira taas juoksee kuvainnollisesti mättäältä mättäälle.

Pekkanen arvioi, että Nevanperän pihalla käynyt susi on todennäköisesti keskikokoinen tai sitä suurempi aikuinen. Nykyään susi tulee pihaan yhä useammin, hän huokaa.
– Meillä Ilmajoella tämä oli hyvin harvinaista vielä vuosi sitten, mutta nyt niitä on ollut. Kun susi tulee sadan metrin päähän asuinrakennuksesta tai karjasuojasta, se tulkitaan pihakäynniksi.

Suomessa on tällä hetkellä arviolta kolmisensataa sutta. Luonnonvarakeskus Luken susikannan uudesta ennustemallista ilmenee, että Suomen susikanta on marraskuussa 90 prosentin varmuudella 228–311.

Tekosistaan huolimatta Ilmajoen susi pääsee kuin koira veräjästä. Pekkanen kertoo, että yhden pihakäynnin ja hyökkäyksen perusteella on lähes mahdotonta saada kaatolupaa.

– Meidän alueella näitä lupia ei ole haettu, mutta muualla Suomessa on näin todettu.

Anne Nevanperälle suden hyökkäys jätti turvattomuuden tunteen. Tapahtunut oli yllättävä ja pelottava.

– Meillä on pieni kymmenvuotias lapsi, jolta yksin ulkona liikkuminen on toistaiseksi kielletty. Mies on nyt vienyt häntä kouluun autolla.

Ensimmäisenä Ilmajoen susitapauksesta kertoi sanomalehti Ilkka.