Kotimaa

Suomalaismies antoi George H.W. Bushille harvinaisen lahjan vuonna 2002 – sitten alkoi keskustelu, joka meni Koiviston, Ahtisaaren, Halosen ja Lipposen tapaamisen edelle

Julkaistu:

”No niin kaverit, mitä teillä on minulle.”
”Annetaan heidän odottaa, minulla on täällä keskustelu”, sanoi viime perjantaina pois nukkunut Yhdysvaltain entinen presidentti George H.W. Bush.

Tämä tapahtui Helsingissä Yhdysvaltain suurlähetystössä vuoden 2002 syyskuun viimeisenä päivänä.

Entistä presidenttiä oli tullut hoputtamaan lähetystön työntekijä. Odotushuoneessa kopisteli ja kuopi jo kolme suomalaista presidenttiä puolisoineen ja yksi pääministeri puolisoineen.

Heidän tulppanaan oli mies haudan takaa, Lauri Törni, joka oli palvellut kolmen maan armeijassa, Suomen, Saksan ja USA:n. Bush oli jäänyt suustaan kiinni Osasto Lauri Törnin Perinnekillan edustajien kanssa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Syynä oli puukko.

Bush oli juuri saanut puukon, eikä minkä tahansa teräaseen, vaan Lauri Törni -erikoispuukon, tarkkaan ilmaistuna Törni-erikoispuukkojen numeroidusta Jääkärisarjasta erikoispuukon numero 1. Perinnekillan sivujen mukaan Jääkäri-sarjan puukkoja on valmistettu vain 239 kappaletta.


Ritarisarjan Törni-erikoispuukkojen ykköspuukko oli presidentti Mauno Koivistolla, joka parhaillaan odotti lähetystön odotustiloissa rouva Tellervo Koiviston, Martti ja Eeva Ahtisaaren, Tarja Halosen ja Pentti Arajärven ja Paavo ja Päivi Lipposen kanssa.

Törnillä oli tapana lahjoittaa suomalaisia puukkoja asetovereilleen Yhdysvaltain erikoisjoukoissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Meillä piti olla aikaa puoli tuntia, mutta se venyi tuntiin, muistelee Ilkka Nieminen Törni-killasta. Hänen lisäkseen paikalla olivat Törnin sisarenpoika Juha Rajala ja Mia Finnig-Rajala.


Tapaamisen ideoi Yhdysvaltain silloinen suurlähettiläs Bonnie McElween-Hunter, joka tunsi Niemisen entuudestaan.

– Hän kysyi, haluaisimmeko tavata Bushin, kun hän tulee käymään Suomessa, Nieminen kertoo.

Mikäpä ettei! Tapaamisen alkajaisiksi hyväntuulinen Bush hieroi käsiään yhteen ja kysyi ”okay guys, what have you got for me” eli ”no niin kaverit, mitä teillä on minulle”.

Puukon lisäksi törniläiset välittivät Bushille Yhdysvaltain erikoisjoukkojen yhdistysten tervehdyksen ja kiitoksen, että Bush arvosti Törnin muistoa, olihan tämä ”one of our heroes”.

– Bush arvosti, että Törni oli jakanut samat arvot demokraattisesta hallintojärjestelmästä, laeista, järjestyksestä ja tasa-arvosta kuin läntinen kulttuuripiiri, Nieminen kertoo.

– Puukon hän otti esiin parikin kertaa ja sanoi, että pitää jutella siitä Koiviston kanssa.


Nieminen muistelee seurueen keskustelleen kahvin aikana paitsi Törnistä, myös golfista ja Bushin suvun suomalaisista juurista. Bush oli äskettäin toiminut Tiger Woodsin caddiena.

Bush oli ilmaissut tyytyväisyytensä, että Törnin ruumis oli löytynyt, kertonut arvostaneensa kovasti presidentti Koiviston Neuvostoliiton hajoamiseen liittyviä näkemyksiä ja toivovansa, että Suomi ei joudu tuolloin ajankohtaisten Al-Qaidan terrori-iskujen kohteeksi.

– Hän oli hyvin rentoutunut, Nieminen kertoo.

Kiirettä ei ollut. Ennen seuraavia vieraita Bush aikoi vielä soittaa kotiin vaimolleen Barbaralle ja kehua Suomea. Törniläiset hän kutsui pelaamaan golfia tiluksilleen Kennebunkportin tiluksilleen. Kiitosvalokuvakin tuli Niemiselle postissa.


Lauri Törni alias Larry A. Thorne (1919–1965) palveli Suomen armeijassa kapteenina, kansallissosialistisen Saksan Waffen-SS-joukoissa vuonna 1941 Untersturmführerinä ja uudelleen vuonna 1945 kapteenia vastaavana Hauptsturmführerinä sekä Yhdysvaltojen armeijassa kapteenina vuodesta 1960.

Hän sai Suomelta sekä Mannerheim-ristin että maanpetostuomion.

Törni kuoli, kun häntä kuljettanut helikopteri törmäsi maahan Vietnamin sotaan liittyneessä operaatiossa Vietnamissa lähellä Laosin rajaa. Hänet ylennettiin kuolemansa jälkeen majuriksi.

Bush palveli toisessa maailmansodassa Yhdysvaltain laivaston lentäjänä. Kerran japanilaiset ampuivat alas hänen ohjaamansa torpedopommittajan. Muu miehistö menehtyi, Bush pelastui laskuvarjolla. Taistelulentoja kertyi 53.

Myös presidentti Mauno Koivisto oli toisen maailmansodan veteraani. Hän palveli jatkosodan viimeisenä vuotena alikersanttina Törnin johtamassa jääkärikomppaniassa. Marraskuussa 1923 syntyneellä Koivistolla ja kesäkuussa 1924 syntyneellä Bushilla oli ikäeroa vain puoli vuotta.

Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläänä vuosina 2001-2003 palvelleen Bonnie McElween-Hunterin isä palveli toisessa maailmansodassa Yhdysvaltain ilmavoimissa ja lensi P-51 Mustang -hävittäjää, – ja myöhemmin kylmän sodan aikana kuuluisaa, ylikorkeuksissa Neuvostoliiton ylittänyttä U2-vakoilukonetta.

Tarkennettu Törnin kuolinpaikkaa ja kuolintapaa 6.12. klo 23.00