Tuhkarokko vei Pirkolta kuulon toisesta korvasta – ”Mieluummin rokote kuin elinikäinen vamma”

Julkaistu: , Päivitetty:

Terveys
Lapsuudessaan tuhkarokon dramaattisin seurauksin sairastanut Pirkko Korhonen ei ymmärrä rokotuksista kieltäytymistä.
Kajaanilainen Pirkko Korhonen oli vasta kuusivuotias, kun Kajaanissa koulua käynyt kahdeksan vuotta vanhempi isosisko tuli kotiin sairastamaan. Siskon sairastama tuhkarokko tarttui myös pikkusiskoon.

Siitä alkoi kammottava kokemus, joka vielä 60 vuotta myöhemmin nostaa tunteet pintaan. Yhdeksänlapsisesta perheestä sairastui Pirkon muistikuvan sillä kertaa neljä lasta.

– Naimisissa ollut toinen isosiskoni tuli kaupungista meille kotiin sairastamaan, kun hänen miehensä ei jaksanut hoitaa. Kaikkialla oli punaisia näppyjä, joita kutitti kovasti. Kova kuume oli ja valo ärsytti silmiä.

 

En toivo kenellekään lapselle samanlaisia vaivoja. Minusta se alkaa olla jo lasten pahoinpitelyä, jos heitä ei rokoteta.

Viime päivien uutisointi lasten rokottamattomuudesta Luodon seudulla saa kainuulaisen isoäidin puistelemaan päätään.

– En toivo kenellekään lapselle samanlaisia vaivoja. Minusta se alkaa olla jo lasten pahoinpitelyä, jos heitä ei rokoteta. Kannattaako sen takia ottaa elinikäinen vamma kannettavakseen? Mieluummin rokote, kuin elinikäinen vamma, Pirkko Korhonen lataa.
Sairastuminen sattui pahaan aikaan. Perhe viljeli pientilaa Kajaanin maalaiskunnan puolella, ja matkaa kaupunkiin lääkkeitä hakemaan oli useita kymmeniä kilometrejä.

– Silloin oli vuoden 1956 suurlakko. Isä ei saanut heti kyytiä kaupunkiin, jotta olisi saatu meille sairastuneille lääkkeitä. Siinä naapurissa asui joku metsäjohtaja, jonka kyydissä isä sitten haki lääkkeitä. En muista mitä lääkkeitä saatiin, mutta penisilliiniä se varmaan oli, Pirkko arvelee.


Tarkkaa muistikuvaa sairauden pituudesta ei Korhosella ole. Pienen tytön mieleen ovat jääneet kuitenkin kovat kivut.

– Ne jälkivaivat olivat myös ikäviä. Kun kunnon puolesta olisi jo päässyt liikkeelle, niin aina vain piti olla hämärässä. Silmät eivät kestäneet valoa. Muistan myös sen kamalan paineen päässä, kun korvat olivat kipeät, muistelee Pirkko vaivojaan.

Pelkkiin muistikuviin eivät Pirkko Korhosen kokemukset tuhkarokosta jääneet. Rankka sairastaminen vei kuulon lähes kokonaan vasemmasta korvasta. Myös toisille sisarille tuli ongelmia kuulon kanssa.

– Koulussa taudin saaneella isosiskollani on kuulolaite molemmissa korvissa. Minulla se on vasemmassa korvassa, jossa kuulon alenema on ainakin 70 prosentin luokkaa. Myös naimisissa jo tuolloin ollut sisareni joutui ottamaan kuulolaitteen, Korhonen kertoo.

Kuulo-ongelmiin havahduttiin vasta vuonna 1989, kun Jyväskylässä asunut Korhonen meni töihin paikalliseen hotelli- ja ravintolakouluun.

– Työterveyslääkäri huomasi, että toinen korvani on lähes kuuro. Itse en ollut sitä edes ajatellut, sillä olin oppinut lukemaan vaistomaisesti huulilta, Korhonen kertoo.


Kun asiaa ruvettiin tutkimaan, niin syykin vaivaan löytyi.

– Lääkäri kyseli, että olenko joskus sairastanut jotain. Sitten muistin tämän tuhkarokon, ja lääkäri vahvisti asian johtuvan siitä.

– Minulle jäi tuhkarokosta trauma rokkoja kohtaan. Olen vielä näin vanhanakin pitänyt huolta rokotussuojastani, Pirkko kertoo.

Kolme vuotta sitten takaisin Kainuuseen ja Kajaanin Otanmäkeen muuttaneen Pirkon kohdalla työelämä sujui hyvin, vaikka kuulo toisesta korvasta puuttuikin.

– Kun tiesin kuuloni olevan huonompi, niin sanoin aina työkavereilleni, että kun teillä on minulle asiaa, niin puhukaa niin, että näen teidän kasvot, Pirkko kertoo.


Jos kartta ei näy, katso se tästä.

THL kertoo, että on alueita joissa tiedonsiirtoon liittyvät ongelmat vääristävät kattavuustietoja, sellaisia ovat tällä hetkellä esimerkiksi Päijät-Häme ja Etelä-Karjala.

Pohjanmaalla havaittiin tuhkarokkotartunta viime viikolla

  • Keskustelu rokotuksista ryöpsähti uudelleen, kun viime torstaina Pohjanmaalla sijaitsevassa Luodossa havaittiin tuhkarokkotartunta esikouluikäisellä lapsella.
  • Luodon kunnassa rokotuskattavuus on vain 75 prosenttia vuonna 2015 syntyneiden lasten joukossa.
  • Kunnassa tarjottiin ekstrarokotteita MPR-rokottamattomille sekä lapsille, joka eivät ikänsä vuoksi tai muusta syystä vielä ole saaneet kakkosrokotetta. Osa altistuneista ei ole ottanut rokotetta tarjottaessa.
  • Toisin kuin muissa maissa, Suomessa rokotukset eivät ole pakollisia.
  • Tuhkarokkorokotukset aloitettiin Suomessa vuonna 1975. Vuosina 1963–74 maassa kuoli keskimäärin kolme lasta tuhkarokkoon.
  • Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluva MPR-rokottaminen aloitettiin neuvoloissa vuonna 1982. Se hävitti Suomesta käytännössä tuhkarokon, sikotaudin ja vihurirokon.