Professori kertoo erikoisesta selityksestä rokottamatta jättämiselle – ”Mieletöntä itsekkyyttä”

Julkaistu:

Kaikille Luodon kunnassa tuhkarokolle altistuneista ei vieläkään kelpaa rokote.
Suurimmalla osalla nykylasten vanhemmista ei ole mitään käsitystä siitä, millaisesta sairaudesta tuhkarokossa on kyse, sanoo lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti.

Luodon kunnassa jaetaan ylimääräisiä MPR-rokotteita tuhkarokolle altistuneille. Kaikki eivät ole rokotetta vieläkään halunneet ottaa.

– Yksi rokotusten vastustamiseen liittyvä ilmiö on mieletön itsekkyys, Knuuti sanoo.

Tuhkarokko on herkästi tarttuva tauti, ja siksi laumasuojan synnyttämiseksi rokotuskattavuuden tulisi olla hyvin korkea. Rokotetuillakaan suoja ei ole sataprosenttinen, ja kaikki eivät sairauden vuoksi edes voi rokottaa itseään.

Knuutin mukaan lapsensa rokottamatta jättävien päätöksen taustalla on ajatus on, että ”kun muut rokottavat, me olemme suojassa”. Omille lapsille ei kuitenkaan haluta rokotuksen aiheuttamia kuumereaktioita.

– Se on vapaamatkustamista muiden kustannuksella.

Rokotuskattavuus Luodon kunnassa on vain 75 prosenttia, kun se koko Suomessa on 95 prosenttia.
Kyse ei ole lievästä taudista. Kehittyneissä maissa joka 3 000. tuhkarokkoon sairastunut lapsi kuolee. Kehitysmaissa heistä kuolee joka viides.

Tyypillisiä jälkitauteja ovat keuhkokuume ja välikorvan tulehdus. Uhkana on myös vakava aivotulehdus, joka voi johtaa vammautumiseen tai kuolemaan.

Rokottamatta jättämistä perustellaan Knuutille usein sillä, että omatkin vanhemmat tai isovanhemmatkin sairastivat tuhkarokon ja selvisivät.

– No tietenkin. Jolleivät olisi selvinneet, ei tämä henkilö olisi kertomassa sitä, koska ei hän olisi koskaan syntynytkään. Emme ole koskaan kertomassa lapsista, jotka eivät selvinneet.
Professorin mielestä termiä rokotekriittinen käytetään väärin.

– Minäkin olen rokotekriittinen. Jokainen asiantuntija on rokotekriittinen. Se tarkoittaa sitä, että pitää aina punnita rokotusten hyödyt ja haitat tasapuolisesti ja asianmukaisesti ja sitten päättää, kannattaako rokottaa.

On siis parempi puhua rokotteiden vastustamisesta.

– Ja se perustuu vain tunteisiin ja pelkoihin, joita sosiaalinen media vahvistaa.

Knuutin mielestä sosiaalisessa mediassa liikkuu paljon terveyshuuhaata, koska lääkärit ja muut asiantuntijat ovat olleet liian passiivisia terveyttä koskevissa some-keskusteluissa.
Suomessa tilanne ei rokotusten osalta ole vielä ole paha verrattuna esimerkiksi Italiaan ja Romaniaan, missä epidemiat riehuvat. Knuutin mukaan asiantuntijoiden voimakkaat reaktiot rokotteiden vastustamiseen selittyvät pelolla, että tilanne menee meilläkin yhtä vakavaksi.

Pelkästään tuhkarokkoon on Euroopassa kuollut tänä vuonna kymmeniä ihmisiä.



Jos kartta ei näy, katso se tästä.

Knuuti ei kannata kansalaisten rokottamista pakolla. Pakko saa monella karvat pystyyn, ja rokotteiden vastustajat saisivat siitä vain lisää vettä myllyynsä.

– Kyllä sen täytyy lähteä siitä, että yhteiskunnassa on riittävästi järkeä ja asiallista tietoa.

Näkemys tietysti muuttuisi, jos esimerkiksi isorokko tai muu vastaava hyvin vakava kulkutauti tekisi paluuta Suomeen. Silloin Knuutikin olisi pakon kannalla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt