Tuhkarokko­tartunta johti poikkeus­toimiin Kokkolassa: Yli 10 lasta hoidettu eristyksessä

Julkaistu:

Rokottamattomia ja altistuneita lapsia täytyi hoitaa eristyksissä immunoglobuliinilla Kokkolassa. Aiheesta kertoi aiemmin Iltalehti.
Pohjanmaalla Luodon kunnassa esikouluikäisellä lapsella todettu tuhkarokkotartunta on johtanut erityisiin toimiin.

Asiasta oli kertonut aiemmin Iltalehti.

– Rokottamattomia ja alistuneita lapsia täytyi hoitaa eristyksissä immunoglobuliinilla Kokkolassa, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän Soiten lastensairaalan ylilääkäri Andreas Blanco Sequeiros kertoo Ilta-Sanomille.
Miksi näin täytyi toimia? Eikö heitä olisi voinut rokottaa?

– Immunoglobuliinin antaminen oli tässä tapauksessa vaihtoehto rokottamiselle. Eristys oli tarpeen ensinnäkin siksi, että ei ollut varmaa, olisivatko altistuneet olleet oireettomia, mutta jo sairastuneista. Heidät oli siksi pidettävä eristyksissä, jottei tartunnan vaaraa muihin olisi. Toimimme varovaisuusperiaatteen mukaan, Blanco Sequeiros kertoo.

Hän kertoo Ilta-Sanomille, että Kokkolassa annettiin hoitoa yli kymmenelle lapselle tuhkarokon leviämisen estämiseksi. Hoito antaa suojaa tuhkarokolle muutamaksi kuukaudeksi. Vasta-ainehoito immunoglobuliinilla ei ole yhtä tehokas kuin rokotteesta saatu suoja.

Immunoglobuliinin käyttöön oli selvä syy.

– Rokotteen teho ei olisi enää ehtinyt syntyä, koska altistumisesta oli kulunut jo viidestä seitsemään päivään. Blanco Sequeiros kertoo.

Vasta-aine immunoglobuliini annetaan suoneen tai ihon alle.

Blanco Sequeiros korostaa laumaimmuniteetin merkitystä. Se vaatisi hänen mukaansa sitä, että rokotettuja olisi noin 95–97 prosenttia. Mitä useampi ottaa rokotuksen sitä parempi on laumasuoja. Rokotettu ei siis suojaa vain itseään, vaan myös muita.

– Nyt alueella on vasta epidemian uhka, mutta jotta epidemiaa ei synny, korostamme rokottamisen tärkeyttä viikoittain, jottei epidemiaa synny, hän sanoo.