Tuhkarokko voi tappaa: MPR-rokote pelastaa joka vuosi 7 suomalais­lapsen hengen ja säästää hirvittäviltä jälki­taudeilta

Julkaistu:

Tuhkarokko tappoi vuonna 2017 noin 110 000 lasta maailmassa. Rokotus­kattavuus on vastatuulessa.
Tuhkarokko voi tappaa.

Sen kavalin jälkitauti puhkeaa vasta vuosia myöhemmin ja tuhoaa ihmisen aivot ilman, että nykyaikainen lääketiede tuntee parannuskeinoa.

Tuhkarokon tappavuutta ei aina ole helppo muistaa, koska muistelemassa on yhä paljon heitä, jotka sairastivat lapsuudessaan tuhkarokon ja jäivät henkiin. Ennen rokotuksia lähes kaikki suomalaiset sairastivat tuhkarokon.

Kuolinsyytilastojen mukaan Suomessa kuoli vuosina 1963–1974 lapsia tuhkarokkoon keskimäärin kolme vuodessa. Koska epidemioita esiintyi muutaman vuoden välein, epidemiavuosina kuolleisuus oli yli kolme lasta, välivuosina vähemmän.

Se ei ollut koko totuus, sillä on arvioitu tuhkarokon olleen myötävaikuttavana tekijänä jopa puolessa lasten infektiotautikuolemissa, koska elimistön puolustusjärjestelmän toipuminen kesti useita vuosia.
Tuhkarokkorokotukset aloitettiin Suomessa vuonna 1975.

Erittäin herkästi kosketuksesta ja pisaroista ja ilmateitse tarttuvan tuhkarokon tieteellinen nimi on pahaenteinen Morbilli.

Yksi sen jälkitaudeista on subakuutti sklerosoiva panenkelafiitti eli SSPE, joka on hiipien etenevä aivosairaus. Kuoleman lähestyminen voi kestää 6–9 vuotta, ja tauti puhkeaa vasta 5–15 vuotta tuhkarokon sairastamisen jälkeen.

Aivot tuhoutuvat vähitellen. Parannuskeinoa ei ole.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) laskettiin vuonna 2015, miltä kaikilta suruilta ja kustannuksilta niin sanottu MPR-rokotusohjelma suomalaiset säästää.

Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluva MPR-rokottaminen aloitettiin neuvoloissa vuonna 1982. Se hävitti Suomesta käytännössä tuhkarokon, sikotaudin ja vihurirokon.

Tätä ennen (ja ennen tuhkarokkorokotuksia) suurin osa syntyneistä lapsista sairastui MPR-tauteihin. Kun lapsia syntyi vuodessa noin 60 000, rokote ehkäisi THL:n mallin mukaan keskimäärin 53 000 tuhkarokkotartuntaa.

Syntyvyys on ollut sittemmin jyrkässä laskussa ja vuonna 2016 syntyi enää 52 814 lasta.
THL:n mallin perusteella MPR-rokote ehkäisee vuosittain kaksi SSPE-tapausta, 37 tuhkarokon jälkitautina tulevaa aivotulehdusta, 700 keuhkokuumetta, 260 kouristustapausta ja noin 6 000 antibiooteilla hoidettavaa korvatulehdusta tai keuhkoputkentulehdusta.

Näiden kahden SSPE-kuoleman lisäksi MPR-rokote estää kolme välitöntä tuhkarokon aiheuttamaa kuolemaa eli yhteensä viisi kuolemaa.

Sikotaudin aiheuttamia kuolemia MPR-rokote estää vuosittain 0,7 ja sen lisäksi jälkitaudeista 1 800 aivokalvontulehdusta, 120 aivotulehdusta, 180 kivestulehdusta ja 15 niistä johtuvaa lapsettomuustapausta.

Vihurirokko on vaarattomampi tauti, ellei nainen sairasta sitä raskauden alkuvaiheessa, jolloin syntyvä lapsi saa usein vihurirokko-oireyhtymän. MPR-rokote estää vuosittain 36 oireyhtymän aiheuttamaa kuulovauriota, 18 sydänvauriota, 15 kaihia, 19 keskushermoston vauriota, 8 sokeritautia, 6 keskenmenoa. 2 kohtukuolemaa ja yhden kuoleman.

THL:n mukaan nykyinen kattava MPR-rokottaminen estää joka vuosi keskimäärin 7 ennen aikaista kuolemaa.

 

Tuhkarokkotartuntojen kasvu on syvästi huolestuttavaa, mutta ei yllättävää.

Maailman tervysjärjestö WHO uutisoi torstaina tuhkarokkotartuntojen olevan maailmanlaajuisesti kasvussa.

Gavi-nimisen järjestön tuoreen raportin perusteella eri puolilla Maapalloa riehui viime vuonna vakavia ja pitkittyneitä epidemioita. Syynä olivat aukot rokotuskattavuudessa.

Gavi on vuonna 2000 perustettu kansainvälinen organisaatio, joka tuo yhteen julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita tavoitteena taata myös köyhien maiden lapsille rokotukset.

Raportin mukaan tuhkarokkotartuntoihin liittyviä kuolemia oli vuonna 2017 maailmanlaajuisesti noin 110 000.

Gavin mukaan vuoden 2000 jälkeen rokotuksilla on pelastettu 21 miljoonan ihmisen henki.

Tartunnat oli kuitenkin vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna 30 % kasvussa. Kasvua oli erityisesti Amerikassa, Euroopassa ja itäisen Välimeren alueella.

Tuhkarokkorokotuksia annetaan tavan mukaan kaksi. Ensimmäisen rokotteen globaali kattavuus on jäänyt junnaamaan 85 prosenttiin, kun tavoite on 95 %. Toisen rokotteen kattavuus on 67 %.

– Tuhkarokkotartuntojen kasvu on syvästi huolestuttavaa, mutta ei yllättävää, kommentoi raporttia Gavin puheenjohtaja, tohtori Seth Berkeley.

Syinä takapakkiin hän piti välinpitämättömyyttä, Euroopassa leviävää valheellista rokotustietoa ja Venezuelan terveysjärjestelmän romahdusta sekä epävakaiden olojen ja huonon rokotuskattavuuden ”taskuja” Afrikassa.

– Kaikki ne yhdessä aiheuttavat tuhkarokon paluun monien hyvän kehityksen vuosien jälkeen, Berkeley suri.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt