Kotimaa

Kotiäitinä ollut vaimo pyöritti härskiä harrastusta, kun Pekka oli tienaamassa rahaa perheelleen

Julkaistu:

Moni suomalainen kärsii taloudellisesta väkivallasta. Sen muodot ovat monet.
Pekan vaimo oli aina pitänyt kauniista vaatteista ja tavaroista.

Pekka oli hyväpalkkaisessa työssä, ja vaimo hoiti pieniä lapsia kotona. Raha-asiat kuitenkin aiheuttivat jatkuvia konflikteja pariskunnan välille. Vaimo tilasi tuotteita postimyynnistä, kaupoista ja nettikirpputoreilta. Lopulta vaimo alkoi tilata tavaroita Pekan tietämättä myös luotolla.

Vaikka Pekan tulot olisivat riittäneet perheen kuluihin muuten hyvin, vaimon jatkuvan shoppailun vuoksi rahat olivat usein loppumassa jo puolessa välissä kuukautta.

Muun muassa tällainen tapaus nousi esille, kun Ilta-Sanomat kysyi asiantuntijalta esimerkkejä taloudellisesta väkivallasta suomalaisissa parisuhteissa.

Taloudellisella väkivallalla voi monien sitä kokeneiden mielestä olla joskus jopa vaikeammat ja pidempikestoiset seuraukset kuin fyysisellä väkivallalla. Se, että on tullut höynäytetyksi rahan avulla, vie itsetuntoa – luottotietojen menettämisen tai velkaantumisen seurauksista puhumattakaan.

– Taloudellinen väkivalta paikantuu erityisesti suhteisiin, jotka ovat muutenkin väkivaltaisia tai joissa toisella osapuolella on päihdeongelma, Turun yliopiston sosiaalityön yliopistonlehtori Anniina Kaittila kertoo.

 

Miehellä oli kurja tunne: vaikka hän oli tehnyt reippaasti töitä, ja rahaa piti tulla runsaasti, sitä ei kuitenkaan ollut käytettäväksi, sillä kumppani osteli niin paljon.

Ihminen, jolla on riippuvuusongelma, voi esimerkiksi varastaa rahaa kumppaniltaan tai ottaa pikavipin tämän nimiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Taloudellista väkivaltaa on myös se, jos vaikkapa mies pyrkii kaikin keinoin kontrolloimaan ja hallitsemaan vaimoaan ja säännönmukaisesti siirtää tämän rahat omalle tililleen sanoen, ettei vaimo rahoja tarvitse.

– Taloudellinen väkivalta tuo esiin rahan luonteen ihmisten ohjailemisen ja vallan välineenä. Sitä voi käyttää toisten hallintaan ja manipulointiin, Kaittila selittää.

Elina tapasi yhteisten tuttujen juhlissa miehen, johon ihastui palavasti. Suhde eteni nopeasti, pari muutti yhteiseen kotiin, meni naimisiin ja sai kaksi lasta. Suhteen alusta saakka Elina huomasi miehen käyttävän rahaa pelaamiseen. Pelaamiseen hävityt rahasummat kuitenkin kasvoivat vuosien myötä. Hoitaessaan lapsia kotona pienillä tuloilla Elina oli riippuvainen miehensä tuloista. Oli sovittu, että mies siirtää rahaa perheen yhteiselle tilille yhteisiä kuluja varten, mutta sitä ei kuitenkaan tapahtunut. Suhteen loppuvaiheessa pelaaminen oli miehelle päivittäistä. Elinaa pelotti käydä kaupassa lasten kanssa, sillä koskaan ei voinut tietää, oliko tilillä rahaa kauppalaskun maksamiseen vai oliko mies jo pelannut rahat.



Ainon parisuhteessa oli fyysistä, henkistä ja taloudellista väkivaltaa. Hänen miehensä mitätöi ja haukkui Ainoa, pahoinpiteli ja pyrki kontrolloimaan myös Ainon rahankäyttöä. Suhteen edetessä miehen väkivaltaisuus ja halu hallita Ainon elämää vain pahenivat. Kun Aino päätti lähteä suhteesta, mies ei hyväksynyt eroa. Mies jatkoi Ainon vainoamista monella tavalla, esimerkiksi häiriköimällä. Suhteen päätyttyä mies jopa tuhosi perheen yhteistä asuntoa, jotta Ainolle jäisi osituksessa mahdollisimman vähän omaisuutta.

Kaittila tutki viime vuonna valmistuneessa väitöskirjassaan suomalaisten rahakonflikteja, joista osa sai taloudellisen väkivallan muotoja. Hän on jatkanut tutkimusta aiheen parissa väitöksensä jälkeenkin yhdessä yliopistonlehtori Heini Kainulaisen kanssa.

Kaittila on törmännyt hurjiinkin esimerkkeihin siitä, miten päihde- tai peliongelma voi vaikuttaa perheeseen. Addiktiosta kärsivän puoliso saattaa joutua kauppaan mennessään jännittämään, onko tili nostettu tyhjäksi vai saako hän ostettua ruokaa perheelle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Klassinen tilanne on se, että päihdeongelmasta kärsivä kumppani ajattelee siirtävänsä vain kerran rahaa puolison tililtä omalle tililleen. Valitettavasti tästä tulee usein toistuva tapa.

 

Elinaa pelotti käydä kaupassa lasten kanssa, sillä koskaan ei voinut tietää, oliko tilillä rahaa kauppalaskun maksamiseen vai oliko mies jo pelannut rahat.

Suurin osa kansainvälisestä tutkimuksesta käsittelee miesten naisiin kohdistamaa taloudellista väkivaltaa, sillä aineistot on usein kerätty turvakoteihin tulleiden henkilöiden haastatteluilla. Kaittila on kuitenkin tutkimushaastatteluissaan todennut, että myös naiset käyttävät taloudellista väkivaltaa.

– Nainen saattaa esimerkiksi ylläpitää parisuhdetta pelkästään rahan vuoksi, Kaittila kertoo.

Eräässä tapauksessa nainen käytti miehen palkkapäivänä runsaasti rahaa itseensä asiasta neuvottelematta.

– Miehellä oli kurja tunne siitä, että vaikka hän oli tehnyt reippaasti töitä, ja rahaa piti tulla runsaasti, sitä ei kuitenkaan ollut käytettäväksi, sillä kumppani osteli niin paljon. Usein tilanteet, joissa ostelusta tulee ongelma, ovat tilanteita, joissa nainen on se, joka tuhlaa – joko miehen ansaitsemaa tai yhteistä rahaa.


Taloudellinen väkivalta voi alkaa niin vaivihkaa, ettei sitä alkuun välttämättä edes huomaa. Kun kumppani ensimmäistä kertaa siirtää puolet tilin rahoista itselleen pelatakseen nettikasinoilla, puoliso ei välttämättä vielä hoksaa ajatella tulleensa taloudellisen väkivallan uhriksi.

Kaittilan mukaan tärkeintä olisi havaita se, että kumppanin käytös vahingoittaa itseä.

– Mikään taloudellisen väkivallan muoto ei kuulu tasa-arvoiseen parisuhteeseen. Tilanteet, joissa kokee vahingoittuneensa taloudellisesti, ovat niitä hetkiä, jolloin on syytä herätä ja alkaa pohtia parisuhdetta.

Kaikissa tilanteissa ei välttämättä ole Kaittilan mukaan kyse siitä, että uhrin tulisi juosta ja lujaa. Jos kumppanilla on päihdeongelma, mutta suhde on muuten kunnossa, on mahdollista ajatella, että päihdeongelman hoitaminen voisi saada taloudellisen väkivallankin loppumaan.

– Kannattaa hakea apua ja ripeästi. Turvakodeissa tunnistetaan taloudellinen väkivalta hyvin, mutta apua voi saada myös perheneuvonnasta tai perheasiainneuvottelukeskuksista, Kaittila suosittaa.

Ammattilaisen kanssa voi peilata, että ovatko omassa suhteessa tapahtuvat asiat hyväksyttävissä vai eivät.

– Jos kyse on vuosia kestäneestä piinasta ja kontrolloinnista, suhteen päättäminen voi olla paras ratkaisu. Parisuhdeterapia tuskin enää auttaa, Kaittila näkee.

Artikkelissa kerrotuissa tapauksissa henkilöiden nimet on muutettu ja tapausten yksityiskohtia on häivytetty.

Onko sinulla kokemuksia taloudellisesta väkivallasta? Keskustele oheisessa kommenttiosiossa.

Tunnistatko taloudellisen väkivallan muodot?

Työssäkäynnin rajoittaminen ja häiriköinti

Kumppani voi hankaloittaa puolison työssäkäyntiä tai opiskelua esimerkiksi piilottamalla bussikortin tai jopa pahoinpitelemällä puolison niin, ettei tämä pääse töihin. Tämä taloudellisen väkivallan muoto paikantuu yleensä suhteisiin, joissa on muutenkin parisuhdeväkivaltaa ja toinen kumppaneista pyrkii kontrolloimaan ja käyttämään valtaa muutenkin.

Toinen muoto on työpaikalla häiriköinti, joka liittyy usein mustasukkaiseen rakkauteen, sillä kumppani voi kuvitella, että puolisolla on suhteita työkavereihinsa. Kumppani saattaa mennä meuhkaamaan työpaikalle niin, että puolison työnteko voi käydä mahdottomaksi.

Rahaan liittyvä kontrollointi

Kumppani joko kokee, että hänen täytyy saada tietää kaikki toisen rahaliikenne tai saattaa jopa siirtää toisen rahat kokonaan itselleen niin, että voi valvoa niiden käyttöä. Kumppani haluaa tehdä kaikki kotitalouden rahaan liittyvät päätökset ja saattaa toisaalta salata omia varojaan niin, että antaa ymmärtää varoja olevan huomattavasti vähemmän kuin niitä oikeasti on. Kumppani saattaa myös pimittää tietoja huonostakin jamasta, esimerkiksi jättää kertomatta, että oma yritys on menossa konkurssiin ja taloudelliset tappiot tulevat muuttamaan perheen elintason täysin.

Taloudellinen hyväksikäyttö

Kumppani käyttää perheen yhteisiä varoja omiin tarkoituksiinsa ja esimerkiksi varastaa rahaa joko suoraan puolison lompakosta tai niin, että ottaa tämän pankkikortin haltuunsa omia menojaan varten. Hyväksikäyttö voi tarkoittaa myös ostelua toisen nimissä tai pikavippien ottamista toisen nimiin. Hyväksikäyttävä kumppani saattaa kieltäytyä ottamasta taloudellista vastuuta perheen elättämisestä ja kokee, että puolison on maksettava kaikki perheen menot. Toimintatapa liittyy usein addiktioihin ja siihen kuuluu salailua ja pimittämistä. Toista osapuolta saatetaan käyttää taloudellisesti hyväksi, esimerkiksi auervaara-tyyliin. Myös viime aikoina paljon keskustelua herättäneet ulkomaiset ”sähköpostihurmurit”, joille tulee yllättäen äkillinen rahantarve, kuuluvat tähän kategoriaan.Tämä on yleisin taloudellisen väkivallan muoto.

Eron jälkeinen taloudellinen hyväksikäyttö

Kumppani saattaa kieltäytyä eron jälkeen elatusavun maksamisesta tai muuten kustantamasta lapsensa kuluja – tavoitteenaan tehdä kiusaa entiselle puolisolle. Hän saattaa manipuloida yhteisiä varoja motiivinaan vahingoittaa toista esimerkiksi pistämällä yhteisen asunnon päreiksi. Vaikka hän tekee tässä itselleenkin hallaa, tärkeintä on saada kumppanin tilannetta vaikeutettua. Eron yhteydessä on usein myös rahojen siirtelyä ja pimittämistä. Tämä on yleistä.

Rakkaussuhteen ulkopuolinen taloudellinen väkivalta

Taloudellista väkivaltaa ilmenee myös parisuhteen ulkopuolella. Esimerkiksi jo aikuinen lapsi saattaa käyttää iäkästä vanhempaansa hyväksi ja viedä tältä rahaa ja säästöt.

On myös tilanteita, joissa vanhempi esimerkiksi tilaa jotain lapsensa nimiin postimyynnistä ja jättää maksamatta. Tässä tarkoitus ei välttämättä ole lapsen vahingoittaminen, vaan tuotteen saaminen. Vanhempi on voinut myös ajatella maksavansa tuotteet.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt