Ministeriltä karu viesti kunnille: Suomessa pian 10 000 ekaluokkalaista vähemmän – ”Missä kouluja tarvitaan?”

Julkaistu:

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen patistelee kuntia mitoittamaan koulujen ja päiväkotien määrää nopeasti eteen tulevan lapsikadon vuoksi.
Ministerit Annika Saarikko (kesk) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok) nostivat keskiviikkona esiin päiväkotien ja koulujen tulevaisuuden haasteet, kun Suomen väkimäärä vähenee hälyyttävää tahtia. Lapsipalveluiden verkostoa, kuten päiväkotien ja koulujen määrää, voidaan joutua sopeuttamaan lähivuosina. Opetusministeri Grahn-Laasonen muistutti, että tuoreen väestöennusteen mukaan koulun aloittaa seitsemän vuoden kuluttua 10 000 lasta vähemmän kuin nyt.

– Se on iso muutos ja tapahtuu hyvin nopeasti vain kahden valtuustokauden aikana. Toivon, että kunnissa herätään tähän ja mitoitetaan palveluverkkoa kestävälle pohjalle, Grahn-Laasonen sanoi.

Tänä vuonna koulutien aloitti reilut 61 000 ekaluokkalaista. Seitsemän vuoden kuluttua uusia ekaluokkalaisia on noin 48 700. Grahn-Laasonen ja peruspalveluministeri Saarikko nostivat esiin myös aluekohtaiset erot päiväkotien ja koulujen määrän tarpeessa. Vastakkain ovat kasvavat isot kaupungit ja muuttotappion näivettämät pienet kunnat. Saarikko nosti kuvaavana esimerkkinä esiin pohjoisimman Suomen.

– Oulun korkeudelta ylös päin Kemin ja Rovaniemen synnytyssairaaloissa syntyy yhteensä alle 1 500 lasta tänä vuonna.

Alueelliset erot tulivat selkeästi ilmi myös tällä viikolla julkaistussa yksineläjien yhteiskunnallista asemaan kartoittaneessa selvityksessä, mutta hivenen toisenlaisesta vinkkelistä.

– Maantieteellinen jakauma yksinelävien miesten ja naisten välillä johtaa siihen, että kumppanin löytyminen ei näillä maantieteellisillä reunaehdoilla aina ole yksinkertaista. En sano, että tähän pitää tehdä politiikkatoimia, mutta se pitää tunnistaa.

Saarikko piti havaintoa esimerkkinä siitä, kuinka valtava määrä erilaisia syitä alhaisen syntyvyyden taustalla on huomioitavana. Istuva hallitus valmistelee tulevalle hallitukselle pohjaa kansalliseksi lapsistrategiaksi, jonka tähtäin on vuodessa 2040. Saarikko painotti, että se ratkaisut pitää tehdä juuri kyseistä vuosikymmentä ajatelle eli riittävän kauaskantoisesti.

– Kenen maa tämä on vuonna 2040?

Strategiatyöhön osallistuva Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen kantoi myös huolta päiväkotien ja koulujen mahdollisesta sopeuttamistarpeesta. Kärkkäinen katsoi koulujen tilanteen tulevan eteen huomattavan paljon aikaisemmin kuin paljon esillä olleet alhaisen syntyvyyden vaikutukset eläkejärjestelmään.

– Paineita korottaa eläkemaksuja tulee viimeistään 2050-luvulla.

Lapsistrategian tavoitevuonna 2040 koulun aloittaa ennusteiden mukaan 49 000 lasta.

– Tällä on iso vaikutus koulujärjestelmäämme. Siihen minkälaisia kouluja tarvitsemme. Ja kun mukaan otetaan alueellinen muutos, kysymys kuuluu myös, missä niitä kouluja tarvitaan? Silloin se on vielä dramaattisempaa.

Alhainen syntyvyys vaikuttaa myös vaikkapa perheasuntojen kysyntään. Niitä enemmän tulevaisuudessa tarvitaan enemmän vanhustenpalveluasuntoja.