Kommentti: Äänestäjät olkaa varovaisia! Luvassa katteeton vaalilupaustalvi – Vasemmistoliitto iski jo kaikille 800 euron perustulon pöytään

Huhtikuun eduskuntavaaleista näyttää tulevan ennätykselliset lupausvaalit. Vasemmistoliitto johtaa tällä hetkellä katteettomissa, tavoitteiden valepukuun käärityissä vaalilupauksissa, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Keväällä 2019 käydään eduskuntavaalit. Äänestäjiä kosiskellaan mitä erilaisimmin tavoin eri puolueissa.

28.11.2018 11:31

Tiistaina se tapahtui: Vasemmistoliitto ohitti Sdp:n katteettomien vaalilupausten ykköspuolueena vaatimalla kaikille täysi-ikäisille 800 euron perustuloa.

Kauniisti sanottuna kyse on siis ”tavoitteista”, mutta yhtä kaikki osa äänestäjistä saattaa ottaa ne myös ”lupauksina”.

Mutta olkaa äänestäjät nyt varovaisia!

Reilut neljä kuukautta kannattaa puolueiden tavoiteohjelmia ja vaihtoehtobudjettiehdotuksia yms. lukea käytännöllisesti katsoen kintaat kädessä.

Kun hallitusneuvottelut käydään, tavoitteet ja lupaukset haihtuvat usein savuna ilmaan ja perustelu on tuttu:

– Kyllähän me, mutta kun ne muut...

Vasemmistoliitto ohitti Sdp:n

Tähän saakka lupausten ykkönen on ollut Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka vappupuheessaan lupasi pienituloisille eläkeläisille sata euroa käteen, jos Sdp pääsee valtaan.

Pienellä präntättynä tosin luki, ettei eläkekorotusten aikataulusta ole mitään tietoa. Sdp:n vaihtoehtobudjetissa eläkekorotus olikin tippunut jo 30 euroon – eikä siitäkään ole mitään varmuutta.

Muutakin kivaa Sdp:n listalta löytyy.

Tiistaina vasemmistoliito ja sen puheenjohtaja Li Andersson ajoi Sdp:n ohi ja esitti puolestaan, että Suomessa pitäisi ottaa käyttöön kaikille täysi-ikäisille maksettava 800 euron suuruinen perustulo.

Kuulostaa mukavalta!

Asiasta uutisoineen Helsingin Sanomien jutun (HS 28. 11.) kolmanneksi viimeinen kappale on kuitenkin kaikkein paljastavin:

”Tarkkoja laskelmia ehdotuksensa kustannuksista tai vaikutuksista verotukseen vasemmistoliitto ei anna.”

Eipä tietenkään! Varsinkaan, jos kustannuksista ja vaikutuksista ei ole hajuakaan.

Mutta ”tavoitetta” on mukava toistella vaalitoreilla.

Vastikkeeton tuki tarkoittaisi, ettei saajan tarvitse opiskella tai hakea töitä tuen saadakseen. Perustulo korvaisi monia tarveharkintaisia etuuksia mm. työmarkkinatuen, mutta asumistuki esimerkiksi juoksisi entiseen malliin.

Valtion vuodenvaihteessa päättyvässä perustulokokeilussa on maksettu 560 euroa 2 000 suomalaisille. Arvalla valitut tuensaajat olivat hyvin onnellisia ylimääräisestä rahapotista – luonnollisesti.

Vasemmistoliiton ohella myös vihreät kannattavat perustuloa, joten vaalikeskusteluissa perustulo nousee taatusti esille.

Yhtenäistä näille perustuloesityksille on, ettei kukaan näköjään tiedä (tai uskalla sanoa), mitä se tulisi maksamaan. Siksi keskustelu asiasta jatkunee maailman tappiin – ainakin siihen saakka kun lupaukset pannaan käytäntöön.

Se on sitten menoa.

Veronmaksaja kiittää, sillä aivan kaikkea ei ehkä löydy harmaata taloutta tilkitsemällä, mikä on ollut perinteinen silmänkääntötemppu kattaa eri puolueiden vaihtoehtobudjettien vajaukset.

Muistakaa miten kävi koulutuslupaukselle

Vaalilupalupauksia riittää myös nykyisillä hallituspuolueilla. Perhevapaauudistus kaatui tällä vaalikaudella kepuun ja rahan puutteeseen. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vaalitentissä pääministeri Juha Sipilällä (kesk) ei ollut enää rahasta eikä halusta puutetta.

Ainakin 200 miljoonaa löytyy! Sipilä linjasi.

Löytyy, jos löytyy.

Viime eduskuntavaalien alla kokoomus ja kepu lupasivat senkin, ettei koulutuksesta leikata. Kuinkas sitten kävikään.

Ai niin. Vasemmistoliitto ajaa myös neljän päivän työviikkoa ja kuuden tunnin työpäivää, kuulemma kokeilu olisi kyseessä…

Tupakka-askeissa on varoitus tuotteen vaarallisuudesta käyttäjälle. Samanlainen varoitus olisi paikallaan präntätä puolueiden vaaliohjelmiin.

Muuten.

Ehkäpä joku huomasi, että viime viikolla OECD laski ennustettaan Suomen bruttokansantuoteen ensi vuoden kasvusta 1,8 prosenttiin. Vielä toukokuussa järjestö uskoi 2,5 prosentin kasvuun.

Pikkuinenkin kasvu tosin polttelee poliitikkojen taskussa, se on nähty ennenkin. Liekö muissa maailman politiikan kielissä edes keksitty samaa termiä kuin Suomessa 2007 vaalien alla.

Se oli ”jakovara”.

Kuinkas sitten kävikään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?