Kotimaa

Poliisin luvut julki: Turun terroristinen puukkoisku lietsoi uusien viharikosten suman

Julkaistu:

Rikollisuus
Vuonna 2017 tehtiin kolme viharikokseksi laskettavaa henkirikosta. Kaksi niistä on Turussa iskeneen Abderrahman Bouananen kontolla.
Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) ja sisäministeriö esittelivät maanantaina tuoreita tietoja Suomen viharikollisuudesta.

Vuonna 2017 viharikoksiksi laskettavia rikosilmoituksia kirjattiin yhteensä 1 165 kappaletta. Vaikka suurena trendinä viharikollisuus on tasoittumassa, sen määrä kasvoi edellisvuodesta 86 kappaleella eli kahdeksalla prosentilla.

Jos tilasto ei näy alla, paina tästä



Yleisesti ottaen viharikoksiksi määritellään kaikki ne rikokset, joilla on vihamotiivi.

– Viharikosten erityispiirteenä on se, ettei uhri joudu teon kohteeksi sattumalta, vaan hänet valikoidaan kohteeksi jonkun henkilökohtaisen ominaisuuden vuoksi, selostaa Polamkin tutkija Jenita Rauta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Rauta huomauttaa, että viharikoksen määritelmä täyttyy myös silloin, jos rikos tehdään siksi, että uhri on läheisessä suhteessa johonkin ryhmään.

– Jos rikos kohdistetaan esimerkiksi vastaanottokeskuksen työntekijään.

Turun puukkoisku näkyy tilastoissa

Vuoden 2017 viharikollisuutta leimaa Turun terroristinen veitsi-isku 18.8.2017. Se näkyy tilastoissa monin eri tavoin.

Ensinnäkin, vuonna 2017 vakavimmat viharikokset olivat kolme henkirikosta ja 15 henkirikoksen yritystä.

Turun puukottajan Abderrahman Bouananen kontolla niistä on suoraan kaksi terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa ja kahdeksan terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhan yritystä.

– Kolmas henkirikoksista tehtiin muistaakseni Kotkan suunnalla. Siinäkin motiivina oli uhrin etninen tai kansallinen tausta, sanoo Rauta.

Jos tilasto ei näy, paina tästä



Toiseksi, vuoden 2017 suurin viharikosilmoitusten piikki nähtiin välittömästi Turun puukkoiskun jälkeen elo- ja syyskuussa. Veitsi-isku oli siis itsessään viharikos ja se lietsoi lisää viharikoksia.

Turun puukkoisku lienee osaltaan vaikuttanut myös siihen, että uskontoon tai vakaumukseen perustuvien viharikosilmoitusten määrä kasvoi edellisvuodesta peräti 58 prosentilla. Kappalemäärissä tämä tarkoittaa kasvua 149 rikosta 235:een.

Näissä rikoksissa yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset, ja noin kolmasosa niistä oli pahoinpitelyrikoksia.

Tyypillisin rikos pahoinpitely

Muutoin vakavia rikoksia on laskettu viharikoksiksi melko vähän.

Turun iskun ohella henkirikoksia kirjattiin vain yksi, seksuaalirikoksia nolla.

Tutkija Rauta sanoo, että tyypillisin viharikos on edellisten vuosien tapaan pahoinpitelyrikos, jonka motiivina on uhrin etninen tai kansallinen tausta.

Jos tilasto ei näy, paina tästä



Etninen tai kansallinen tausta oli motiivina noin 70 prosentissa ilmoitetuissa viharikoksissa, uskonnollinen tausta noin 20 prosentissa.

Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kohdistuneita epäiltyjä viharikoksia oli 5 prosenttia ilmoitetuista viharikoksista, samoin vammaisiin.

Tutkija Rauta sanoo, että viharikosten uhreista suurin osa, eli 65 prosenttia, oli Suomen kansalaisia.

– Rikosten asianomistajista suurin osa oli Suomen kansalaisia (655 kappaletta), seuraavaksi eniten Irakin kansalaisia (82), sitten Somalian kansalaisia (45) ja Afganistanin kansalaisia (42).

– On muistettava, että Suomen kansalaisiksi lasketaan muun muassa toisen sukupolven maahanmuuttajat.

Viharikos

  • Viharikokseksi määritellään henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehdyt rikokset, joiden taustalla ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskontoa tai vakaumusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.
  • Vihamotiivilla on rikoslaissa tuomiota koventava vaikutus. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi rasistinen motiivi koventaa vaikkapa pahoinpitelystä saatavaa tuomiota.