Kotimaa

Ensi keväänä Suomessa järjestetään poikkeuksellinen ja kallis sotaharjoitus – tästä on kyse Naton ja Suomen Bold Questissa

Julkaistu:

Ensi keväänä järjestettävä Bold Quest -sotaharjoitus on herättänyt hämmennystä puolustusvaliokunnassa.
Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd) haluaisi lisätietoja ensi vuonna Suomessa järjestettävästä laajasta Bold Quest -harjoituksesta, johon osallistuu alustavan tiedon mukaan toistakymmentä maata ja puolustusliitto Nato. Kari ihmettelee harjoituksessa sitä, että Suomi on isäntämaa, mutta Yhdysvallat on johtaja.

Kari kertoo kysyneensä asiantuntijoilta puolustusvaliokunnan kokouksessa, onko Suomen maaperällä pidettyä harjoitusta aiemmin johtanut jokin toinen maa.

– Siinä valiokunnan kokouksessa asiantuntijat eivät osanneet tähän vastata, Kari sanoi IS:lle Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n seminaarissa Helsingissä keskiviikkona.

– Painotan nimenomaan tätä Suomen maaperällä tehtyä harjoitustoimintaa. Ilmarajan pinnassa näitä johtosuhteiden vaihtoja on tehty, erityisesti Ruotsi-yhteistyössä. Nyt puhutaan kuitenkin ihan toisen tyyppisestä, ilmeisesti aika lailla lajissaan ensimmäisestä harjoituskokonaisuudesta Suomessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Karin mukaan puolustusvaliokuntaa on kyllä informoitu harjoituksesta, mutta ei kaikista sen yksityiskohdista.

– Sen osalta haluaisin hyvin mielelläni, valiokunnan varapuheenjohtajana, kuulla tarkempia perusteluja sille, minkä takia suomalainen ei johda Suomen maaperällä pidettävää sotaharjoitusta, Kari sanoi.

Myös valiokunnan jäsen Markus Mustajärvi (vas) on arvostellut Bold Questia. Mustajärven mukaan Bold Quest vie Suomen ”kaltevalle pinnalle”.

Pääesikunnan suunnitteluosaston kansainvälisen sektorin johtaja, kommodori Juhapekka Rautava selitti asiaa keskiviikkona IS:lle.

– Suomi johtaa yhteistyössä Yhdysvaltain kanssa tämän keväällä olevan harjoituksen, Rautava sanoi.

Bold Quest on Rautavan mukaan Yhdysvaltain kehittämä konsepti ja harjoituskokonaisuus, josta osa toteutetaan muualla kuin Suomessa. Aktiivinen vaihe järjestetään Pohjois-Suomessa ja myös muualla maassa, ja puolustusvoimat vastaa toiminnan koordinoimisesta Suomen alueella.

– Suomi tekee itse päätökset, mille kansallisuuksille ylipäätään myönnetään osallistumisoikeus Suomen alueella tapahtuvaan toimintaan. Me toimimme omina portinvartijoinamme.

Bold Quest -harjoitusta pidetään yhtenä tärkeimmistä kansainvälisistä harjoituksista puolustusvoimien kalenterissa ensi vuonna. Se alkaa huhtikuussa ja kestää pari kuukautta.

Puolustusvoimien kielellä harjoitus on ”testaus- ja todentamistapahtuma”: siinä ei liikutella suuria joukkoja, vaan testataan muun muassa tulenkäyttöön ja taistelunjohtoon liittyvien järjestelmien yhteensopivuutta ja toimivuutta. Harjoitukseen liittyy myös ”vaikuttamista” eli aseiden käyttöä. Bold Questiin ottaa osaa noin 2 000 sotilasta, joista noin 700 suomalaisia.

Bold Quest on puolustusvoimille kallein yksittäinen kansainvälinen koitos ensi vuonna. Se maksaa noin 4,5 miljoonaa euroa, kun koko ensi vuoden kansainväliseen harjoitustoimintaan satsataan yhteensä 10,8 miljoonaa.

Harjoitukseen sisältyy myös yhteysjärjestelmiin liittyvän ”puolustuksellisen” infrastruktuurin rakentamista Suomen alueelle. Mitä tähän rakentamiseen tarkasti ottaen sisältyy, sitä Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaariin osallistuneet asiantuntijat eivät paljastaneet.

Kyse lienee kiinteistä tietoliikenneyhteyksistä, joilla voidaan johtaa maa-, meri- ja ilmavoimien asejärjestelmien taistelua ja tulenkäyttöä. Kiinteät verkot eivät ole alttiita elektroniselle häirinnälle, toisin kuin radiotaajuuksilla toimivat viestiyhteydet. Tämä infra jää harjoituksen päätyttyä Suomen käyttöön.


Bold Quest -harjoituksia on pidetty vuodesta 2001 lähtien, lähes poikkeuksetta Yhdysvaltain maaperällä. Harjoituskokoonpanoon kuuluu tällä hetkellä 18 valtiota: Yhdysvaltain ja Suomen lisäksi myös Nato-maat Belgia, Kanada, Tanska, Ranska, Britannia, Saksa, Italia, Latvia, Liettua, Hollanti, Norja ja Puola sekä Naton ulkopuolelta myös Australia, Uusi-Seelanti ja Arabiemiirikuntien liitto.

Konsepti on Yhdysvaltain kehittämä, ja harjoituksia johtaa Yhdysvaltain puolustushaarojen yhteisesikunta Joint Staff.

Puolustusministeriö julkisti listan ensi vuoden kansainvälisistä harjoituksista lokakuun lopussa. Harjoituksia on yhteensä peräti 92, joista vain viidessä liikutellaan oikeita, suuria joukkoja. Noin 30:ssa harjoituksessa Suomi on mukana alle 10:n sotilaan voimin.

MTS:n seminaarissa pohdittiin muun muassa sitä, millaista viestiä Suomi välittää kansainvälisten harjoitusten avulla ulospäin. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok) mukaan Suomen on syytä esiintyä maltillisesti. Suomi torjui Naton suuren Trident Juncture 2018 -sotaharjoituksen yhteydessä F-22 Raptor –häivehävittäjien vierailun Rovaniemen lentokentälle. Samoin torjuttiin B-52-koneiden harjoituslento Lapissa vuonna 2017.

– On tärkeää, että kortit pysyvät omissa käsissä, Kanerva sanoi seminaariyleisölle.

– Ei näytetä kaapin paikkaa, vaan viestitään maltillisesti.

Mika Kari oli samaa mieltä.

– Suomen ei pidä luovuttaa maaperäänsä ja ilmatilaansa sotilaallisen pullistelun välineeksi, Kari sanoi.

Tulenkäyttöä, tiedustelua, tilannekuvan jakamista ja taistelunjohtoa

Näin Yhdysvaltain asevoimat kertoo Bold Questista:

- Harjoitussarja alkoi vuonna 2001 teknisenä hankkeena, joka liittyi taistelukentän tunnistusjärjestelmiin. Ensimmäinen operatiivinen harjoitus pidettiin vuonna 2003. Siinä oli mukana Yhdysvallat ja viisi kumppanimaata.

- Tunnistuksesta harjoitussarjaa laajennettiin testaamaan tulenkäyttöä ja tulenjohtojärjestelmien yhteensopivuutta.

- Harjoitusten toimipaikat ovat hajallaan Yhdysvalloissa ja ympäri maailmaa. Toimipaikat ovat yhteydessä toisiinsa tietoverkkojen välityksellä. Näin eri maiden asevoimat voivat olla mukana simuloiduissa harjoituksissa.

- Maastossa järjestettävissä live-harjoituksissa tehdään muun muassa ammuntoja maa- meri- ja ilmavoimien asejärjestelmillä.

- Tulenkäytön lisäksi Bold Questin aiheina ovat omien joukkojen seuranta taistelukentällä, yhteiset tiedustelu- ja valvontatehtävät, tilannekuvan jakaminen, digitaalisesti avustetut ilmatukitehtävät ja taistelunjohto tietoverkoissa.

Lähde: Joint Chiefs of Staff, www.jcs.mil

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt