Kotimaa

Kahdeksan aamuista halutaan luopua – THL:n professori: Näin maailmalla on käynyt

Julkaistu:

Tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo maailmalla tehtyihin seurantatutkimuksiin viitaten, ettei koulupäivän myöhentämistä voi perustella unen ja nukkumisen argumentilla.
Helsinkiläispoliitikko Emma Karin (vihr) aloite kahdeksan kouluaamuista luopumisesta jäi tiistaisessa kasvatus- ja koulutuslautakunnan kokouksessa pöydälle.

Aloitteen taustalla ovat yhtäältä tutkimukset siitä, että teini-ikäisten uni-valverytmi on muuttunut myöhäisemmäksi. WHO:n koululaistutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia yli 15-vuotiaista menee nukkumaan kello 23 tai myöhemmin.
Unitutkija, THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo, että aamut voisivat parhaassa tapauksessa olla kiireettömämpiä, jos koulupäivä aloitettaisiin myöhemmin. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei kiireettömyys ja myöhäisemmän aamuherätyksen teoriassa mahdollistamat pidemmät yöunet välttämättä toteudu käytännössä.

– On mahdollisuus, että oppilaat päättelevät, että kun koulu alkaa myöhemmin, niin voi myös mennä myöhemmin nukkumaan. Ja sitten nukutaan viimeiseen minuuttiin asti, jolloin kiire on kuitenkin edessä ihan samalla tavalla kuin tähänkin asti, Partonen sanoo IS:lle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Unitutkijan mielestä paras aika aloittaa koulupäivä olisi kello kahdeksan ja yhdeksän välillä. Hän huomauttaa, että jos koulupäivät aloitettaisiin vasta yhdeksän jälkeen, se tarkoittaisi, että koulu myös loppuisi myöhemmin. Se taas olisi pois vapaa-ajasta, jos tahdotaan parantaa nukkumista ja helpottaa väsymystä menemällä silti ajoissa nukkumaan.


– Joustavuutta saa toki olla kahdeksan ja yhdeksän välillä, koska se ei vielä pakota vielä siihen, että koulupäivät päättyisivät selkeästi nykyistä myöhemmin, toteaa Partonen, jonka mukaan myöskään kauhea kiire ja minuuttiaikataulu vapaa-ajalla ei ole hyväksi parempia ja pidempiä yöunia toivovalle.
Jos päivä alkaisi myöhemmin, se voisi lyhentää myös taukoja koulupäivänä aikana.

– Tai jos halutaan, että koulupäivät loppuvat samaan aikaan kuin aiemminkin, niin se voi tarkoittaa sitä, että koulussa välitunteja ja ruokailuun käytettävää aikaa täytyisi lyhentää. Se voisi olla raskasta.

Partonen kertoo, että Yhdysvalloissa ja Kiinassa on tehty seurantatutkimuksia samoista koululaisista pidemmältä aikaväliltä, kun kouluaamujen alkamisajankohtaa on muutettu. Tutkimuksissa on tarkasteltu, miten koulupäivän myöhäisempi alkamisajankohta näkyy oppilaiden nukkumisessa, väsymyksessä koulupäivän aikana sekä koulun ilmapiirissä ja työrauhassa.

– Nämä oppilaat eivät ole nukkuneet sen paremmin tai pidempään. Unen ja nukkumisen argumentilla ei siis voi perustella, että koulupäivää pitäisi myöhentää, tutkija toteaa.

– Se voi kuitenkin rauhoittaa koulun ilmapiiriä jonkun verran. Myöhästymisiä on esimerkiksi ollut vähemmän. Oppilaat ehtivät paremmin ajoissa paikalle, mutta eivät paremmin nukkuneina.