Veteraanirahat loppu – katso lista: näin paljon eri kunnissa tarvitaan lisää

Julkaistu:

Sotaveteraanit
Kunnat ovat anoneet yli 19 miljoonaa euroa lisää rahaa veteraanien hoitoon. IS kokosi listan, josta voit katsoa, paljonko lisärahaa kunnissa on pyydetty.
IS uutisoi maanantaina, että veteraanien tukirahat ovat lopussa useassa kunnassa. IS:n tietojen mukaan ainakin Loimaan kaupungissa palvelumaksut ovat kaatuneet veteraanien itsensä maksettaviksi.

Kunnat odottavat nyt lisää rahaa, mutta valtion rahahanat ovat kiinni ainakin kuunvaihteeseen, kunnes päätös lisämäärärahoista on tehty. Kunnat ovat anoneet lisämäärärahaa veteraanien kotiasumista tukeviin palveluihin sekä kuntoutukseen yhteensä 19 miljoonaa euroa.
Lisätalousarvio on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Valtiovarainvaliokunnan valiokuntaneuvos Hellevi Itävalko kertoo, että päätös lisämäärärahoista tehdään todennäköisesti marras–joulukuun taitteessa.

– Ihan viimeistään joulukuun alussa, Itävalko sanoo.

Valtiokonttorista kerrotaan, että määrärahat loppuivat joissain kunnissa kesken myös viime vuonna.

– Viime vuonna lisämäärärahat saatiin lokakuun lopulla. Silloin lisämäärärahabudjetti meni tältä osin kiirehdittynä eteenpäin, kertoo Valtiokonttorin palvelupäällikkö Tiina Kyttälä.



Kyttälä sanoo, että viime vuonna veteraanijärjestöt kiirehtivät lisämäärärahapäätöstä. Kyttälä arvelee, että kiirehtiminen olisi johtunut Suomi100-juhlasta.

– Tänä vuonna mikään taho ei erityisesti ole kiirehtinyt lisämäärärahoja.

Sosiaali- ja terveysministeriöön ei myöskään ole kantautunut sellaista viestiä, että lisämäärärahoja olisi tänä vuonna ollut tarvetta kiirehtiä.

Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä on asiasta toista mieltä.

– Kyllä me olemme hoputtaneet samaa asiaa. Siitä on keskusteltu tänä vuonna niin kuin viime vuonnakin. Kuntien piti ilmoittaa lisämäärärahatarve huomattavan aikaisin, mutta miksi ne maksetaan tänä vuonna myöhemmin, sitä en tiedä.

Samaa sanoo Suomen sotaveteraaniliiton sosiaalisihteeri Anni Grundström.

Valtiokonttori on lähettänyt lokakuun alussa kunnille kirjeen, jossa se toivoo, että kunnat eivät katkaisisi veteraanien palveluja vaan jatkaisivat niitä lisämäärärahapäätöstä odotellessaan. Kirjeessä arvioidaan, että päätös tulisi eduskunnasta marraskuun aikana.

Grundström sanoo olevansa huolissaan siitä, että muissakin kunnissa käy niin kuin Loimaalla, jossa palvelut on laitettu veteraanien itsensä maksettaviksi.

– Ainakaan tällä hetkellä meidän tiedossamme ei ole, että muualla olisi samanlainen tilanne kuin Loimaalla. Mutta kyllä se asia huolestuttaa.

Seppä sanookin, että kun valtion lisämäärärahoja ei kuulu, veteraanien palvelut ovat kuntien käsissä.

– Voi olla, että kunta voi katkaista palvelut tai laittaa ne veteraaneille maksettavaksi.

Kunnille on tänä vuonna myönnetty veteraanien palveluihin ja kuntoutukseen määrärahaa kaikkiaan noin 42 miljoonaa euroa. Sitä valtiokonttorista ei osata kertoa, kuinka monesta kunnasta määrärahat ovat jo loppuneet. Lisämäärärahaa kotipalveluihin on kuitenkin hakenut kaikkiaan 120 kuntaa, kuntayhtymää tai muuta hakijaa ja kuntoutukseen 73 kuntaa tai kuntayhtymää. Lisämäärärahahakemukset jätettiin toukokuussa.

 

Kuntakohtaisia eroja on. Jotkut ovat hoitaneet asiat hyvin ja jotkut eri tavalla.

Valtiokonttorin tilastoista selviää, että esimerkiksi Turku on hakenut lisämäärärahaa kotona asumista tukeviin palveluihin noin 1,7 miljoonaa euroa, Jyväskylä ja Kuopio kukin miljoonan, Helsinki 400 000 euroa ja Loimaan kaupunki 241 000 euroa.

Jo elokuun lopulla Satakunnan Kansa uutisoi, että määrärahat ovat loppumassa Porissa. Satakunnan Kansan mukaan Porissa asiaa ratkottiin siirtämällä veteraanien käyttämiä yksityisiä toimia väliaikaisesti osaksi kaupungin omaa toimintaa. Porissa kuitenkin osa veteraaneista jatkoi yksityisten palveluiden käyttämistä maksamalla ne omasta pussistaan, jolloin kuluista saa kotitalousvähennyksen, SK kertoi elokuussa.
Kunnissa on ollut erilaisia tapoja hoitaa veteraanien palveluita, Itävalko vahvistaa.

– Kuntakohtaisia eroja on. Jotkut ovat hoitaneet asiat hyvin ja jotkut eri tavalla. Kunnalla on näissä aika paljon päätösvaltaa, ja aina on ollut niin, että joillakin loppuu rahat kesken ja joillakin jää paljon käyttämättä, ja sitten niitä on palautettu ja jaettu taas uudelleen.

Sotaveteraanilehden (31.10.) selvityksen mukaan kuntakohtaiset erot rintamaveteraanien kotona asumista tukevien palveluiden määrärahojen käytössä ovat valtavia. Selvityksessä Kuopio on käyttänyt määrärahoja eniten veteraania kohden, sillä Kuopiossa palveluiden määrärahoja on vuonna 2017 myönnetty noin 10 500 euroa veteraania kohden. Kuopion lähellä sijaitsevassa Varkaudessa rahaa käytettiin vain 990 euroa per veteraani. Loimaa on listalla 29. sijalla. Loimaalla rahaa on käytetty veteraania kohden 2 620 euroa.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan ensi vuoden marraskuussa voimaan tuleva uusi laki, jonka odotetaan parantavan rintamaveteraanien asemaa huomattavasti nykyisestä.

– Uuden lain perusteella rintamaveteraaneille tulisi lakisääteinen oikeus kotona asumista tukeviin palveluihin. Näistä palveluista aiheutuneet kustannukset korvattaisiin kunnille valtion varoista, kertoo perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko IS:lle sähköpostitse.

Itävalko sanoo, että lainmuutoksen myötä veteraanit tulevat samaan asemaan kuin sotainvalidit.

– Sitten tämä ei ole enää määrärahasta kiinni, vaan tästä tulee lakisääteinen oikeus. Se on otettu asiaksi, että veteraaneista pidetään paremmin huolta kuin aiemmin.

Ensi vuodelle veteraanien kuntoutusmäärärahaa on budjetoitu 58,4 miljoonaa euroa, mikä on noin 16 miljoonaa enemmän kuin tälle vuodelle.

– Lisäksi 19,5 miljoonaa tulee lisää sitten marraskuussa, kun uusi laki astuu voimaan. Eli on tähän enemmän resursseja tulossa ensi vuonna kuin mitä on tänä vuonna, Itävalko sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt