Aiemmin julkaisematon kuva: Tällainen näky odotti poliiseja Hyvinkään paloittelumurhaajan vaatekaapissa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Aiemmin julkaisematon kuva: Tällainen näky odotti poliiseja Hyvinkään paloittelumurhaajan vaatekaapissa

Hyvinkään paloittelumurhan päätekijänä tuomittu Jarno Elg kertoi itse oikeudessa satanismistaan.

Hyvinkään paloittelumurhan päätekijänä tuomittu Jarno Elg kertoi itse oikeudessa satanismistaan.

Julkaistu: 20.11.2018 7:16

KRP:n tutkinnanjohtaja kertoo nyt IS:lle, kuinka poliisi selvitti Suomea kuohuttaneen rikoksen. Tutkinta alkoi kaatopaikalta löytyneestä tuntemattoman vainajan jalasta.

Suomea kuohuttaneesta Hyvinkään paloittelumurhasta tulee huomenna keskiviikkona kuluneeksi 20 vuotta. Se oli rikos, joka aikoinaan järkytti silmittömällä raakuudellaan ja sillä, että satanismi paljastui yhdeksi murhaan syyllistyneiden nuorten motiiveista.

Hyvinkään paloittelusurman tutkinnanjohtajana toimi Ari Soronen, joka tuolloin oli rikoskomisario keskusrikospoliisin (KRP) väkivaltarikosyksikössä. Nykyään hän on rikosylikomisario ja KRP:n Oulun yksikön esimies.

Kuvituskuva

Elettiin loppusyksyä 1998, kun juttu tuli KRP:n tutkintaryhmälle selvitettäväksi.

– Oli tiistai-iltapäivä 24. marraskuuta, kun Hyvinkään poliisille tuli ilmoitus, että oli löytynyt ihmisen vasen jalka. Se oli reidestä poikki. Saman tein Hyvinkään poliisista soitettiin meille, että nyt on tällainen epäilty henkirikos, Soronen kertoo.

Hän ja pari tutkijaa lähtivät ajamaan Kiertokapulan kaatopaikalle. Mukaan he ottivat oikeuslääkärin.

– Oikeuslääkäri totesi heti paikan päällä, että tämä on epäanatomisesti irrotettu. Todettiin, ettei jalka ainakaan kirurgin jäljiltä kaatopaikalla ollut.

Koska uhrin henkilöllisyydestä ei ollut aavistustakaan, poliisi pyysi yleisön apua tiedotusvälineiden kautta. Vainajan ikähaarukaksi arvioitiin 20–60 vuotta.

Oikeuslääkäri pystyi määrittelemään, että jalka oli leikattu irti kaksi tai kolme päivää aiemmin eli edeltäneenä viikonloppuna. Tämä sulki pois aiempia pimeitä henkirikoksia.

– Ensin teimme pienen taktisen virheenkin, kun tiedotimme miehen jalasta. Sitten heräsimme, että hetkinen, sehän voi olla naisenkin jalka, ei karvoituksen perusteella voi tehdä johtopäätöstä.

Oli hyvin todennäköistä, että jalka oli päätynyt kaatopaikalle jätekuorman mukana. Poliisi kartoitti, millaiselta alueelta Kiertokapulaan tuotiin jätteitä.

– En muista enää monenko kunnan alueelta, mutta lähes miljoonan ihmisen jätteet vietiin sinne.

Vainajan osien etsinnät kaatopaikalla kestivät viikkoja.

Vainajan osien etsinnät kaatopaikalla kestivät viikkoja.

Kaatopaikalle järjestettiin poliiseja, ruumiskoirat, tekniikkaa ja traktori, joka kauhakuorma kerrallaan alkoi levittää jätettä. Tutkittavaksi otettiin kaikki maanantaina ja tiistaina 23. ja 24. marraskuuta Kiertokapulaan tuodut jätteet.

Ruumiskoirat auttoivat etsinnässä.

Ruumiskoirat auttoivat etsinnässä.

– Etsiväporukka hajotti muovipussit ja muut haravoilla, jonka jälkeen koira haistoi jätteitä. Lähtökohta oli, että sormen kokoiset palaset ihmisestä pitäisi löytyä. Koira merkkaisi ne.

Työssä oli päivittäin kymmenkunta henkeä arjet ja pyhät. Koko myöhäissyksyn valoisa aika hyödynnettiin. Öisin kaatopaikan ympärillä pidettiin vahtia, jotta kukaan ei pääsisi sotkemaan todisteita.

Poliisikoulusta lähetettiin apulaisia etsintöihin. Apua KRP sai myös liikkuvasta poliisista ja lähikuntien paikallispoliiseista. Läheisen varuskunnan sotilaspoikia tuotiin kaatopaikalle yövahdeiksi.

Alussa poliisi seurasi useita johtolankoja, joista osa osoittautui vääriksi. Yksi niistä koski irtojalan reidessä kiinni ollutta metallijätettä, joka oli peräisin metallisorvista.

Sorvilastu sai poliisin epäilemään, että jalan irrottaminen olisi tapahtunut metallipajassa. Kävi ilmi, että kyse oli kuitenkin sattumasta.

– Lastu oli vain tarttunut jalkaan roskalavalla. Esitutkinnassa pitää tehdä tällaisia tavallaan turhia tutkimuksia, jotta kultajyvä lopulta löytyy.

Viikon pöyhimisen jälkeen tärppäsi. Roskien seasta löytyi noin 20 sentin palanen ruumista. Aikoinaan sen uutisoitiin olleen maksa, mutta Sorosen mukaan kyseessä oli tarkemmin sanoen pala keskivartaloa.

– Se oli ratkaiseva löytö, koska sen perustella ikähaarukka putosi 20–30:een. Siitä pystyi päättelemään jotain elämäntavastakin, että henkilö oli käyttänyt alkoholia runsaasti ja niin edelleen.

Jarno Elg osoittautui päätekijäksi.

Jarno Elg osoittautui päätekijäksi.

Terhi Tervashonka oli toinen keskeinen tekijä.

Terhi Tervashonka oli toinen keskeinen tekijä.

Tutkintaryhmässä pääteltiin, että vainaja oli eläessään todennäköisesti ollut jonkinlaisten avustusten tai tukitoimenpiteiden kohteena. Poliisi laittoi ympäriinsä kyselyjä, löytyisikö joku, jolta on jäänyt äskettäin avustuksia nostamatta.

– Tätä kautta tutkinta lähti vähän oikeampaan suuntaan. Se suuntautui ja henkilöityi Järvenpäähän ja osoitteeseen Hyvinkäälle. Nimi löytyi. Dna-tutkimuksella varmistui uhrin henkilöllisyys. Pystyimme kartoittamaan hänen elinpiiriään ja sitä kautta löysimme epäillyt.

Neljä murhasta epäiltyä nuorta otettiin kiinni 8. joulukuuta 1998. Tutkimukset kaatopaikalla jatkuivat sen jälkeenkin, mutta enempää ruumiinosia ei löytynyt.

Vähän ennen joulua poliisi lopetti kaatopaikkaetsinnät.

– Jos olisi seuraavalle alueelle pitänyt jatkaa, niin se etsintä olisi kestänyt kolme kuukautta, Soronen sanoo.

Jutun päätekijäksi paljastui 23-vuotias Jarno Elg, joka oli kiinnostunut satanismista jo nuorella iällä. Hänet oli aiemmin 16-vuotiaana tuomittu Kirkkonummella sijaitsevan keskiaikaisen kirkon tuhopoltosta.

Poliisi otti kiinnioton jälkeisenä päivänä valokuvan Elgin asunnon vaatekaapista, jossa hän säilytti erilaista satanistisiin ja okkultistisiin harrastuksiin liittyvää rekvisiittaa. IS julkaisee ohessa kuvan, jota ei ole suurelle yleisölle aiemmin julkaistu.

Kaapissa oli muun muassa pääkallokoruja, tikari, heittotähti, leluluuranko, muovilepakko ja muuta vastaavaa krääsää.

Poliisi valokuvasi Jarno Elgin vaatekaapin 9. joulukuuta 1998.

Poliisi valokuvasi Jarno Elgin vaatekaapin 9. joulukuuta 1998.

Nykysilmin katsottuna vaikutelma on lähinnä lapsellinen, mutta aatteen innoittama teko oli sitäkin synkempi ja traagisempi.

Uhri oli 23-vuotias mies, joka tunsi kaikki neljä epäiltyä. He olivat perjantai-iltana ryypiskelleet Järvenpäässä isommassa porukassa. Illan kuluessa he kävivät myös helluntaiseurakunnan teetuvassa väittelemässä kristinuskosta ja satanismista.

Teetuvan sulkeuduttua viisikko irtautui muusta seurueesta ja lähti Hyvinkäälle, jossa Elg asui. Hänen asunnossaan Torikadulla juotiin kiljua ja kuunneltiin black metal -musiikkia.

Syyttäjä Erkki Koivusilta toi Hyvinkään käräjäoikeuteen näytille asunnosta löytyneen niittipannan ja todistepusseihin suljettua ilmastointiteippiä.

Syyttäjä Erkki Koivusilta toi Hyvinkään käräjäoikeuteen näytille asunnosta löytyneen niittipannan ja todistepusseihin suljettua ilmastointiteippiä.

Seurue intoutui sadomasokistisiin leikkeihin, joissa 23-vuotiasta uhria alistettiin muun muassa taluttamalla häntä koirana ympäri asuntoa. Yhtäkkiä Elg löi uhria nyrkillä kasvoihin niin, että tämä menetti tajuntansa.

Elg ja hänen 17-vuotias tyttöystävänsä Terhi Tervashonka sitoivat uhrin ilmastointiteipillä. Uhrin koko pää teipattiin umpeen. Häntä lyötiin vuorotellen saksilla reiteen ja eri puolille vartaloa. Todennäköinen kuolinsyy oli kuitenkin tukehtuminen.

Uhrin kuoltua Elg ja Tervashonka kohdistivat vainajaan kammottavia julkeuksia. Niihin sisältyi kannibalistisia ja jopa nekrofiilisiä elementtejä. Pää irrotettiin ja häpäistiin.

Tutkinnanjohtaja Ari Soronen vuonna 1998.

Tutkinnanjohtaja Ari Soronen vuonna 1998.

Lopulta uhri paloiteltiin. Palat vietiin eri roskasäiliöihin kiinnijäämisen välttämiseksi. Aamuyöllä tehdyn surman tekopäiväksi kirjattiin myöhemmin lauantai 21. marraskuuta 1998.

KRP:n tutkinnanjohtaja Ari Soronen, kuvaukset teon yksityiskohdista ovat todella hurjia. Ruumiista kuitenkin osa jäi kateisiin. Ovatko paikalla olleiden kertomukset tapahtuneista hirveyksistä uskottavia?

– Saimme esitutkinnassa aika hyvinkin tapahtumista näyttöä. Tekninen tutkinta tuki kertomuksia. Esimerkiksi uhrin dna:ta löytyi jopa asunnon katosta.

Jarno Sebastian Elg

Tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta ja eläinrääkkäyksestä. Pääsi ehdonalaiseen vapauteen helmikuussa 2016. Oli silloin istunut tuomiotaan vankilassa yli 17 vuotta. Ei ole vapauduttuaan saanut tuomioita uusista rikoksista.

Terhi Johanna Tervashonka

Sai 8,5 vuotta vankeutta täyttä ymmärrystä vailla ja nuorena henkilönä tehdystä murhasta. Vapauduttuaan surmasi vesurilla miehen Vaajakoskella vuonna 2007, mikä toi kymmenen vuoden tuomion taposta. Päästyään taas vapaaksi syyllistyi mm. varkauteen ja reseptiväärennykseen. Viime vuosina ei enää uusia rikostuomioita.

20-vuotias mäntsäläläismies

Tuomio oli kaksi vuotta ja kahdeksan kuukautta vankeutta törkeästä pahoinpitelystä ja hautarauhan rikkomisesta. Tyytyi tuomioon eikä valittanut hovioikeuteen. Sittemmin kontolle kertynyt yksi rattijuopumustuomio, mutta ei muuta.

16-vuotias keravalaispoika

Käräjäoikeus hylkäsi pojan syytteet kokonaan. Oikeus katsoi hänen toimineen Elgin pakottamana. Syyttäjäkään ei valittanut ratkaisusta hovioikeuteen. Poika ei sen koommin ole saanut rikostuomioita.

Tuoreimmat osastosta