Presidentti Sauli Niinistö armahti taposta tuomitun naisen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Presidentti Sauli Niinistö armahti taposta tuomitun naisen

Niinistö on käyttänyt armahdusoikeuttaan harvoin. Tänä vuonna hän hyväksyi kaksi hakemusta.

Tänä vuonna armahdushakemuksia on tullut 64 kappaletta, joista Niinistö on hyväksynyt vain kaksi.

20.11.2018 5:02

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on hyväksynyt kaksi armahdusanomushakemusta tänä vuonna, ilmenee Ilta-Sanomien tekemästä kyselystä.

Toinen armahduksista koskee tappotuomiota.

Rikos tapahtui Jyväskylään kuuluvassa Säynätsalossa vuoden 2013 marraskuussa.

Vuonna 1991 syntynyt nainen ja hänen rikoskumppaninsa, vuonna 1994 syntynyt mies, päättivät ryöstää paikallisessa baarissa olleen miehen. Nainen lyöttäytyi uhrin seuraan, ja sai houkuteltua tämän ulos pankin ottoautomaatille.

Nainen sai selville uhrin pankkikortin tunnusluvun, ja naisen tekijäkumppani tuli samalla paikalle. Kaksikko kävi mieheen käsiksi, minkä jälkeen he potkivat ja löivät nyrkeillä miestä muun muassa päähän. Uhria myös retuutettiin voimakkaasti ja kuristettiin.

Uhrille tuli esimerkiksi lukuisia ruhjeita ja hankaumia. Mies menetti tajuntansa. Kaksikko riisui uhrin alasti ja raahasi metsäiseen maastoon. He myös peittelivät uhrin erilaisilla jätemateriaaleilla. Lämpötila oli öiseen aikaan nollan paikkeilla. Uhri paleltui kuoliaaksi.

Nainen nosti uhrin pankkitililtä 230 euroa. Kaksikko sai uhrilta myös vähäisen määrän kolikoita, kellon ja matkapuhelimen.

Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi naisen törkeästä ryöstöstä, taposta ja maksuvälinepetoksesta yhteensä kymmenen vuoden, kymmenen kuukauden ja 15 päivän ehdottomaan vankeuteen. Oikeus antoi tuomion vuoden 2014 huhtikuussa.

Syyttäjän mielestä henkirikos olisi täyttänyt murhan kriteeristön, mutta se ei mennyt oikeudessa läpi.

– Käräjäoikeus on katsonut, että teko on tehty raa`alla ja julmalla tavalla, mutta vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella arvioiden kyse ei ole ollut erityisesti raakuudesta ja julmuudesta, oikeus perusteli sitä, miksi kyseessä oli tappo eikä murha.

Naisen tekijäkumppani sai samoista ja muista pienemmistä rikoksista 11 vuoden ja 2 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen.

Nainen pääsee ehdonalaiseen vapauteen kuitenkin 24.3.2019, koska tasavallan presidentti Sauli Niinistö hyväksyi hänen armahdusanomushakemuksensa aiemmin tänä vuonna. Vapautuessaan nainen on ollut vankeudessa reilut viisi vuotta ja kolme kuukautta.

Presidentin tekemiä armahdusratkaisuja ei perustella koskaan millään lailla. Ei myöskään taposta tuomitun naisen kohdalla.

– Joskus on vaadittu, että ne pitäisi perustella. Ne perustelut olisivat kyllä yksilön syvintä suojaa koskevia, Niinistö sanoi STT:n haastattelussa viime vuoden marraskuussa.

Terveys saattaa vaikuttaa armahtamiseen

Niinistön mukaan jokainen voi pohtia itse esimerkiksi mediatietojen perusteella, mitkä armahdusten taustalla olevat syyt voivat olla. Armahdus saattaa liittyä esimerkiksi terveyteen.

– Julkisuudessahan on ollut joitain tapauksia menneillä vuosilla. Näissä tapauksissa on ollut esillä esimerkiksi saattohoito ja myös joku tilanne, jossa tuomittu ei sairautensa vuoksi päässyt edes tuomiotaan kuuntelemaan, Niinistö kertoo.

Se ei vaikuta arvioon, minkä rikoksen joku on tehnyt.

– Siitä, että arvioitaisiin jollain tavalla uudelleen se tuomio, vallitsee totaalinen väärinkäsitys. Siitä ei ole kysymys. Armahdus liittyy muihin syihin kuin rikokseen, Niinistö sanoi.

Hän olisi kuitenkin valmis luopumaan presidentin armahdusoikeudesta.

– Tässä on vanha perinne takana, se on vähän niin kuin kuningasajan perinteitä, että valtija vapahtaa, Niinistö totesi STT:lle.

Vain 20 hyväksyttyä anomusta

Presidentti Niinistö armahtaa ani harvoin.

Niinistö aloitti ensimmäisen virkakautensa tasavallan presidenttinä 1.3.2012. Siitä lähtien hän on saanut yhteensä 547 armahdusanomushakemusta, joista vain 20:een hän on vastannut myöntävästi. Niinistö on armahtanut esimerkiksi väkivalta-, huumausaine- ja liikennerikoksiin syyllistyneitä tai lieventänyt näiden tuomiota.

Tänä vuonna hakemuksia on tullut 64 kappaletta, joista Niinistö hyväksyi kaksi. Toinen myönteinen ratkaisu koski rattijuoppoa.

Mies ajoi kuorma-autoa noin 1,1 promillen humalassa Mäntsälässä vuoden 2012 syyskuussa. Hänellä ei ollut myöskään voimassaolevaa ajokorttia. Vuonna 1981 syntynyt mies sai rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 40 päivän ehdottoman vankeusrangaistuksen.

Tuusulan käräjäoikeus perusteli ehdotonta vankeutta sillä, ettei mies saapunut Rikosseuraamuslaitoksen valvontarangaistusselvityksen haastatteluun, jonka perusteella hänelle olisi voitu määrätä yhdyskuntapalvelu tai valvontarangaistus. Oikeus antoi asiassa tuomion vuoden 2013 syyskuussa.

Presidentti Niinistö määräsi tuomion tänä vuonna ehdolliseksi.

Armahtaminen

– Tasavallan presidentti voi armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain. Ennen ratkaisua presidentti pyytää korkeimmalta oikeudelta kantaa asiaan. Presidentti voi halutessaan päättää korkeimman oikeuden lausunnon vastaisesti.

– Tasavallan presidentti voi päästää elinkautista vankeuttakin istuvan vangin ehdonalaiseen vapauteen. Se on kuitenkin nykyään harvinaista. Pääsääntöisesti elinkautisvankien ehdonalaista vapautta koskevat hakemukset käsitellään Helsingin hovioikeudessa.

– Armahdusta voi anoa tuomittu itse, yksityinen henkilö, yhteisö ja viranomainen tai joku muu. Tuomion on oltava lainvoimainen.

– Tasavallan presidentille osoitettu armahdusanomus mahdollisine liitteineen toimitetaan oikeusministeriöön. Tasavallan presidentti tekee armahduspäätökset oikeusministerin esittelystä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?