Kotimaa

Tuomolla ei ollut enää varaa asua Espoossa, kun avovaimo otti hatkat – alkoi uusi elämä Keski-Suomessa, ja nyt palkalla pärjää loistavasti

Julkaistu:

Raha
Palkat voivat maakunnissa olla pienemmät kuin pääkaupunkiseudulla, mutta vastaavasti elinkustannukset ovat usein edullisemmat. Kolme duunaria kertoo, mitä eri puolilla Suomea jää käteen.
Suomessa on liuta ammatteja, joista maksetaan erilaista palkkaa eri puolilla maata. Toisissa töissä palkka sen sijaan pysyy suunnilleen samansuuruisena, työskentelit sitten pääkaupunkiseudulla tai maakunnissa.

Yleinen huomio on, että palkkaerot ovat suuria niissä ammattiluokissa, joissa valtaosa palkansaajista työskentelee yksityisellä sektorilla. Vastaavasti julkiselle puolelle painottuvissa ammattiluokissa yhteys ansioiden ja työskentelykunnan koon välillä on heikompi.
Torninosturinkuljettajana työskentelevä Sami kuuluu ensimmäisenä mainittuun ryhmään. Sami työskenteli kolme vuotta Helsingissä, ennen kuin palasi kotiseudulleen Pohjois-Savoon saman työn pariin.

– Helsingissä olin niin sanottu vuokramies, kuten moni muukin. Maakunnassa on vähän tarjontaa kuskeista, joten sillä saa hilattua palkkaa vähän ylöspäin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Helsingissä asuessaan Sami tienasi noin 4 200 euroa kuussa. Pohjois-Savossa hänelle maksetaan noin viitisensataa enemmän. Ero olisi vieläkin suurempi, jos Helsingissä saadussa palkassa ei olisi mukana alaan liittyvää lisää, jota maksetaan korkeammista nostureista.

– Ammatillisesti olisi kannattanut Helsingissä olla, siellä on vaativammat työmaat, mutta muuttoon liittyi monta muutakin asiaa. Tuttavapiiri ja ystävät ovat täällä, juuret vetivät takaisin.

Tokikaan palkan nouseminen ei miestä haitannut.

– Täällä minut tunnetaan ja olen saanut brändättyä itseni hyvin. Varmasti kuskeja olisi ollut minunkin paikalleni, mutta myös henkilökohtaiset suhteet vaikuttavat palkkaamisessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vaikka ero paikkakuntien välisissä palkoissa on huomattava, se ei horjuttanut Samin taloutta. Miehellä kävi tuuri, sillä hän sai Helsingistä asunnon, joka oli edullisempi kuin hänen nykyinen kolmionsa.

– Helsinki kohteli minua hellästi.


Laukaassa asuvalle Tuomo Kyllästiselle, 43, jäi karumpi kuva pääkaupunkiseudusta. Kun naisystävä pakkasi laukkunsa, Tuomon oli palattava Keski-Suomeen, sillä kiinteistöhoitajan palkka ei riittänyt elinkustannuksiin Espoossa.

– Se romautti talouden aika pahasti, että toinen maksaja putosi pois. Käteen jäävä osuus oli niin pieni, että oli pakko ruveta miettimään mihin lähteä, kun ei oikeasti ollut varaa olla Espoossa. Pienempää asuntoa ei saanut.

Tuomo työskenteli Espoon kaupungin kiinteistöhoidossa nelisen vuotta. Hän tienasi siellä noin 2 100 euroa kuussa.

– Pelkällä kiinteistöhoitajan palkalla pärjää pääkaupunkiseudulla todella huonosti. Siitä syystä moni kiinteistöhoitaja tekee kahta työtä.

Kun Keuruun kaupungilla avautui vuonna 2016 kiinteistöhoitajan vakituinen paikka, Tuomo ei epäröinyt kahdesti. Miehellä oli samoilla suunnilla jo talokin, joka oli ollut edellisvuodet vuokralla.
Siitä huolimatta, että Keuruun kaupunki tarjosi palkkaa muutaman kympin vähemmän, Tuomon taloustilanne parani muuton myötä heittämällä.

– Espoossa yli puolet palkasta meni asumiseen. Tällä alueella kulurakenne on sellainen, että itse pystyy vaikuttamaan moneen asiaan. Ilman vanhaa taloani asumiskustannukseni olisivat murto-osan siitä, mitä ne olivat Espoossa.

Espoossa Tuomo asui saunallisessa kolmiossa, jonka vuokra oli noin 800 euron luokkaa.

Tuomo on tehnyt vastaavaa työtä myös yksityisellä sektorilla, jossa hän tienasi noin 500 euroa enemmän kuin nykyään. Mies kuitenkin liputtaa kaupungilla työskentelyn puolesta.

– Julkisella sektorilla työskennellessä saa turvaa jatkuvuudesta. Meillä on hoidettavanamme vakituiset kaupungin omistamat kiinteistöt. Kun leivänsyrjä on tukevammin kiinni, se kompensoi huonompaa palkkaa. Kuntapuolella arvostan erityisesti pitkiä lomia.

Mies ei omien sanojensa mukaan tavoittele kuuta taivaalta, mutta hänen mielestään olisi hyvä kädenojennus, jos kiinteistöhoitajan palkoissa päästäisiin edes satasella tai parilla lähemmäs yksityistä puolta.

– Moni tuijottaa pelkkää rahaa, mutta minä katson myös kolikon molempia puolia. Myös lomille, työn vakaudelle ja siinä viihtymiselle on laskettava jokin arvo.
  • Katso alla olevasta grafiikasta, miten eri alojen keskipalkat jakautuvat kunnan koon mukaan.


Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Myös 30-vuotias Milla päätyi pääkaupunkiseudulle Keski-Suomesta. Määräaikaisen työsuhteen loputtua nainen kaipasi pikkukunnasta uusiin maisemiin ja sai fysioterapeutin paikan espoolaisesta sairaalasta.

Pian muuton jälkeen naiselle tuli selväksi, että hänen olisi muutettava kulutuskäyttäytymistään, ellei hän haluaisi palata suorinta tietä maitojunalla kotiin.

– Helsinkiin muuttamisen jälkeen palkkani nousi noin 200 euroa ja vuokrani tuplaantui, vaikka asunnon koko pysyi samana.
Vastavalmistuneelle Millalle maksettiin Keski-Suomessa palkkaa noin 2 200 euroa kuussa. Espoossa Millan peruspalkka on noin 2 400 euroa, jonka päälle maksetaan vielä tietynsuuruinen kokemuslisä. Millan työtehtävät pysyivät käytännössä katsoen täysin samoina.

– Meille on sanottu, että meillä maksetaan pikkuisen parempaa palkkaa, kuin Helsingissä ja Vantaalla.

Tuplaantuneen vuokran lisäksi Millan uusia elinkustannuksia nostivat pidentynyt työmatka sekä hintavammat harrastusmahdollisuudet, kun kotipaikkakunnan ilmainen kuntosali vaihtui maksulliseen treeniin.

Keski-Suomessa Milla kulki muutaman kilometrin mittaisen työmatkan pääosin jalan tai pyörällä, mutta pääkaupunkiseudulla perheen on pakko pitää kahta autoa, sillä Millan ja hänen miehensä työpaikat sijaitsevat aivan eri suunnilla.

– Julkisilla työmatkaan menisi kaksi tuntia. Autolla sen matkan ajaa noin puolessa tunnissa, mutta polttoaineeseen menee paljon rahaa.
Milla ei koe nykyistä palkkaansa riittäväksi muun muassa siitä syystä, että hän tietää alan keskipalkkojen olevan reippaasti korkeammalla. Nykyisillä menoillaan hänelle jää palkasta käteen satanen tai pari.

Kovista kustannuksista huolimatta Milla ei olisi valmis palaamaan maaseudulle.

– Täällä on paremmat mahdollisuudet sekä työn että vapaa-ajan puolesta. Nautin myös kaupungissa elämisen yksityisyydestä. Pitäisi olla jotain todella huikeaa luvassa, että suostuisin muuttamaan takaisin.

Samin ja Millan nimet on muutettu, sillä he eivät halunneet esiintyä jutussa omilla nimillään.

Oletko tehnyt samaa työtä sekä pääkaupunkiseudulla että maakunnissa? Oletko huomannut eroja palkoissa? Ota yhteyttä osoitteeseen erika.akman@iltasanomat.fi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt