Trumpin kommentit suomalaisten metsänhoidosta huvittavat asiantuntijaa: ”Haravointi kuuluu pihoille ja puistoihin” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Trumpin kommentit suomalaisten metsänhoidosta huvittavat asiantuntijaa: ”Haravointi kuuluu pihoille ja puistoihin”

Metsähallituksen metsänhoitojohtaja Heikki Savolainen kertoo, miten suomalaisten metsien tilanne eroaa Kalifornian vastaavista ja miksi palot pysyvät meillä kurissa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehui suomalaista metsänhoitoa ja väitti, että paloja voi ehkäistä haravoinnilla.

18.11.2018 11:31

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kommentit suomalaisesta metsänhoidosta ovat herättäneet kummastusta ja hilpeyttä suomalaisissa.

Trump kehui Suomen metsänhoitoa vieraillessaan lauantaina maastopalon tuhoamalla alueella Kaliforniassa. Asiasta uutisoi Newsweek-lehti verkkosivuillaan.

Trumpin mukaan Suomella ei ole samanlaista ongelmaa maastopalojen suhteen, koska ”he käyttävät paljon aikaa (lehtien) haravointiin”. Hän väittää keskustelleensa asiasta Suomen presidentin kanssa.

Lue lisää: Trump kehui Suomen metsänhoitoa vieraillessaan Kalifornian maastopalojen tuhoalueella: ”He käyttävät paljon aikaa haravointiin”

– Olin Suomen presidentin kanssa, ja hän sanoi ”Me olemme hyvin erilaisia – olemme metsäkansa”. He kutsuvat sitä metsäkansaksi ja käyttävät paljon aikaa haravointiin, siivoamiseen ja asioiden tekemiseen, Trump sanoi.

Lue lisää: Presidentti Niinistö kertoo IS:lle, mitä hän keskusteli Trumpin kanssa metsänhoidosta: ”Haravoinnista ei ollut puhetta”

Metsähallituksen metsänhoitojohtajan Heikki Savolaisen korvaan Trumpin puheet kuulostavat hupaisilta. Savolainen kertoo Ilta-Sanomille, ettei haravointi ole mikään metsänhoidollinen toimenpide.

– Ne lausunnot olivat varsin mielenkiintoisia. Minä en tunnista haravointia kuin omalta pihaltani. Se kuuluu pihoille ja puistoihin, Savolainen sanoi.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Palomiehet sammuttavat metsäpaloa Kaliforniassa. Kuivuuden ja voimakkaiden tuulten lietsomat metsäpalot ovat polttaneet marraskuun aikana jo yli 400 neliökilometriä.

Savolainen arvelee, että Trump on saattanut sekoittaa haravoinnin harvennushakkuisiin.

– En tiedä miten se olisi haravoinniksi saatu.

Harvennushakkuissa poistetaan yksi kolmasosa tai jopa puolet puustosta. Se vähentää metsän palokuormaa ja lisää sen elinvoimaisuutta. Ilman hakkuita osa puista kuolisi ja jäisi palokuormaksi.

Kaliforniassa on syttyvämmät olosuhteet

Savolaisen mukaan Kalifornian metsiä ja Suomea ei ylipäätään voi suoraan verrata toisiinsa. Esimerkiksi lämpö- ja kuivuusjaksojen voimakkuudet sekä tuulen voimakkuus ovat aivan erilaisia.

– Kun täällä oli viime kesänä lämmintä, oltiin varmaan 25–30 asteen kieppeillä. Uskoisin, että kun Kaliforniassa puhutaan pitkäaikaisesta kuivuudesta, ovat lämpötilat ainakin viisi astetta korkeampia. Niissä lämpötiloissa maastossa oleva pintakasvillisuus alkaa kärsiä ja kuolla, jolloin tulenkestävyys on ihan erilaista, Savolainen sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Harvennettua metsää Vanhan Turuntien länsipuolella Espoon Karakalliossa.

Suurin osa Suomen metsistä on mänty- ja kosteita ja reheviä kuusimetsiä. Suomessa on myös paljon järviä, jokia ja turvemaita. Ne ovat luontaisia paloesteitä.

Tähän lisätään vielä Suomen metsäautotieverkosto, joka katkaisee tulen etenemisen maata pitkin. Toiseksi verkosto mahdollistaa sen, että palokohde saavutetaan ennen kuin se riistäytyy käsistä.

Savolainen ei tunne Kalifornian puustoa, mutta arvelee, että lämpötilan noustessa korkeaksi puissa mahdollisesti olevat syttymisherkät öljyt voivat alkaa haihtua.

– Silloin palot voivat olla hyvinkin voimakkaita. Sillä saattaa olla hyvinkin merkitystä, palot räjähdysmäisiksi.

Savolaisen mukaan on vaikea sanoa, olisiko Kalifornian metsäpaloja voitu välttää metsänhoidon toimenpiteillä. On mahdollista, ettei palaneille alueille kasva 20–30 vuoteen kasvillisuutta, josta voisi aiheutua vastaavia tulipaloja.

Muualla Yhdysvalloissa kuitenkin mietitään varmasti, miten metsiin saataisiin paloesteitä, joiden myötä tulipalo ei voisi edetä valtoimenaan kymmeniä kilometrejä.

Suurin osa paloista on ihmisten syytä

Merkittävä osa metsäpaloista saa aikansa ihmisten tekosista.

Syitä ovat usein huolimaton tulenkäyttö, tupakointi ja metsätyökoneiden telaketjujen aiheuttamat kipinät.

Suomessa etenkin tulenkäytön vastuullisuus on huomattavasti paremmalla tasolla kuin monessa muussa maassa, Savolainen kertoo.

Poikkeuksellinen kuivuus kesällä 2018 aiheutti useita metsäpaloja myös Suomessa, mutta luonnolliset paloesteet, hyvä metsäautotieverkosto ja ammattimainen sammutustyö estää niitä leviämästä laajoiksi.Pyhtään Kaalkorvessa syttyi toukokuussa maastopalo. Maastoa ehti palaa noin 600 x 400 metrin alalta.

– Se on valtavan vastuullista ja meillä on siitä pitkät, kansan historiaan ulottuvat perinteet. Jos metsään tehdään nuotio, niin se myös sammutetaan. Palovaroitusaikana tulta ei ylipäätään tehdä.

Lue lisää: Venäjän metsäpalojen liekit lähimmillään kilometrin päässä Suomen rajasta – palot roihuavat myös Ruotsin puolella

Savolaisen mukaan viime kesänä oli runsaasti havaintoja, joissa metsätyökoneiden kuljettajat huomasivat pieniä palonalkuja. Ne olivat syntyneet kun koneiden telaketjut osuivat kiviin ja saivat aikaan kipinöitä.

Kuljettajien nopeilla sammutustöillä saatiin ehkäistyä monta paloa, Savolainen kertoo.

Esimerkiksi Venäjällä tilanne on monella tapaa toinen. Viime kesänä siellä riehuivat laajat metsäpalot, joiden alkusyyksi epäiltiin ukkosta.

– Olen saanut semmoisen kuvan, että siellä nuotioita jätetään hyvin vastuuttomasti oman onnensa nojaan. Siellä metsäautotieverkosto on myös huomattavasti pienempi kuin meillä, Savolainen sanoo.

Alla olevassa kuvakarusellissa näkyy, millaista jälkeä metsäpalot ovat aiheuttaneet Kaliforniassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?