Yksi firma yritti saada ”Tamara Nymanin” haastatteluun – mutta liittymä oli jo suljettu eikä sähköpostia luettu

Julkaistu:

Kampanjaan mukaan valikoituneen yrityksen toimitusjohtaja Olli Tuominen pitää tärkeänä, että romanien työmarkkinoilla kokema syrjintä nousi puheenaiheeksi.
Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) koordinoima, loka-marraskuun vaihteessa julkistettu Työnimi-kampanja nosti romaniväestön kohtaaman syrjinnän työmarkkinoilla julkiseen keskusteluun.

Kampanjassa neljä suomalaista julkisuuden henkilöä, Jari Sarasvuo, Tuomas Enbuske, Meri-Tuuli Väntsi ja Anne Kukkohovi hakivat töitä romaninimillä. Kampanjan tiedotteessa kerrottiin alun perin, ettei yksikään 54:stä lähetetystä hakemuksesta johtanut haastatteluun.

Sittemmin on käynyt ilmi, että yksi yritys yrittikin tavoittaa kampanjassa työtä hakenutta ”Tamara Nymania”, eli Meri-Tuuli Väntsiä. Asiasta kerrotaan Työnimi-kampanjan verkkosivuilla. Henkilöstöpalveluyritys Extremely Nice Job Oy (ENJOY) nimittäin yritti ottaa hakijaan yhteyttä toistuvasti, ennen kuin kampanja julkistettiin.

Kampanjan työryhmä seurasi työnhaun vastauksia seurantajakson ajan, eli 10.9.–10.10.2018, jolloin projektin työryhmä ei saanut haastattelukutsuja. ENJOY oli saanut ”Tamaran” hakemuksen 5. lokakuuta ja lähettänyt hänelle kiitosviestin. Yrityksestä yritettiin soittaa ”Tamaralle” 11.10, jolloin projektissa käytetty puhelinliittymä oli jo poistettu käytöstä, ENJOY:n toimitusjohtaja Olli Tuominen kertoo IS:lle.

– Meiltä lähti hakijalle meili 18. lokakuuta, koska puhelut eivät menneet läpi. Numero ei ollut käytössä. Meiliin kukaan ei koskaan vastannut.

Sähköpostiviestiä ei myöskään pantu merkille, sillä postilaatikoita ei ole seurattu aktiivisesti seurantajakson jälkeen, kampanjan sivuilla kerrotaan.

31. lokakuuta julkistetussa tiedotteessa kerrottiin, että julkisuuden henkilöiden meriiteillä haettiin kaikkiaan 54 työpaikkaa, mutta yksikään hakemus ei poikinut haastattelukutsua.

ENJOY:n Tuominen kertoo, että henkilöstöpalveluyritykseen otettiin yhteyttä kampanjan julkistamisen jälkeen.

– Tuli ilmoitus, että he ovat huomanneet jälkeenpäin, että olimme ainoa taho, joka otti hakijaan yhteyttä. He tarjoutuivat korjaamaan tiedon, ja sanoin, että ilman muuta. Tapa, jolla virhe korjattiin, ei kuitenkaan tyydyttänyt meitä, sillä asiasta olisi kerrottu vanhassa tiedotteessa, johon kukaan ei enää palaa.

Niinpä ENJOY julkaisi asiasta oman tiedotteen, jossa se muun muassa ottaa kantaa syrjintään työmarkkinoilla. Viime maanantaina 12. lokakuuta asia korjattiin näkyvästi myös Työnimi-kampanjan omilla verkkosivuilla.

– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kyseessä on pätevä kampanja, jolle oli varmasti tarvetta. Asia ovat monessa kohtaa juuri niin kuin ne on esitetty. Olen pettynyt rekrytointifirmoihin ja työnantajiin. En voi käsittää, että jollakin on edes varaa toimia tällä tavalla tilanteessa, jossa työnantajat vinkuvat, ettei ole työntekijöitä.

– Se harmitti, mutta toisaalta harmitti myös se, että kokonaisuutena kaikki meidät rekrytoijat ja työnantajat näytettiin huonossa valossa. Se, ettei kukaan kiinnostunut hakijoista, ei pidä paikkaansa.

Hakemus, jonka ENJOY sai ”Tamaralta”, oli suppea, mutta uskottava, toimitusjohtaja kertoo. Yrityksen työnhakujärjestelmässä ensimmäinen askel on helppo. Hakujärjestelmässä kerrotaan yhteystiedot ja esimerkiksi se, kuinka monta vuotta hakijalla on työkokemusta haetulta alalta. Tarkkaa CV:tä ei tarvitse luovuttaa, kuten ei tehty ”Tamarankaan” tapauksessa.

– Prosessi olisi edennyt siten, että hänet olisi kutsuttu työhaastatteluun, jossa hänen työhistoriaansa olisi käyty tarkemmin läpi. Loppupeleissä asiakkaamme tekevät päätökset valinnoista.

Tuominen on tyytyväinen siihen, että syrjintä on noussut puheenaiheeksi.

– Se, että yritysten käytöstä testataan, on ihan hyvä. Testi olisi kuitenkin hyvä tehdä mahdollisimman läpinäkyvästi. En välttämättä kaipaa kampanjaa, jonka lopputulos rakennetaan ehdoin tahdoin etukäteen.

TKI-viestinnän asiantuntija Niina Mäenpää Diakista kertoo, että kyseinen hakemus lähetettiin seuranta-ajan loppuvaiheessa, kun potentiaalinen paikka sattui avautumaan.

– Kuvausten vuoksi seurantajakson ajankohta oli kuitenkin jo päätetty ennakkoon, joten seuranta-aikaa ei voitu venyttää, ja sen puitteissa ei yhteydenottoja tullut. Halusimme kuitenkin tuoda jälkikäteen tulleen yhteydenottopyynnön esiin verkkosivuillamme, koska se oli mielestämme rohkaiseva esimerkki ennakkoluulottomuudesta, Mäenpää kertoo.

IS kysyi Mäenpäältä perjantaina 9. marraskuuta, oliko työryhmä saanut jälkikäteen yhteydenottoja esimerkiksi yrityksiltä, jotka olisivat huomanneet päätyneensä yhdeksi kampanjaan valikoituneista yrityksistä.

– Ei ole ottanut, olemme vähän odotelleetkin, että ottaakohan joku yhteyttä, että ’sori, meillä olisi vähän petrattavaa’. Mutta ehkä se ei ole yritykselle sitä mairittelevinta PR:ää. Uskomme, että suomalainen työelämä tästä kuitenkin kehittyy ja reflektoi myös itseään. Muutos on mahdollista, mutta tarvitsee usein sysäyksen ihmisten ajattelussa, Mäenpää kommentoi aiemmin.

Toimitusjohtaja Tuomisen mukaan yritykset, jotka tuijottavat hakemuksissa esimerkiksi hakijan nimeen, etniseen taustaan tai sukupuoleen, eivät tule pärjäämään tulevaisuudessa. Asetelma on Tuomisen mukaan muuttumassa niin, että työnantajat kamppailevat työntekijöistä ja yritysten arvoilla on työntekijöille merkitystä.

– Sanotaan, että kun he, jotka ovat syntyneet 2000-luvun jälkeen, alkavat olla aktiivisia työmarkkinoilla ja osana sitä, tällaisten asioiden on pakko muuttua, tai on oltava yksinään. Uskon, että näitä teemoja mietitään monissakin yrityksissä, mutta siinä, miten muutos näkyy käytännössä, on isoja eroja.