Lasse Lehtisen kolumni: Halpojen lomalentojen vieminen äänestäjiltä olisi poliittinen itsemurha

Julkaistu:

Kolumni
Poliitikot eivät uskalla puhua totta, sille todenpuhujille käy politiikassa huonosti, kirjoittaa Lasse Lehtinen.
Hurskaasti toivotaan, että poliitikkojen pitää puhua totta. Harva uskaltaa, sillä todenpuhujille käy politiikassa huonosti. Äänestäjät eivät itse asiassa kestä tosiasioita. Siksi ihmisten huomio kannattaa kiinnittää epäolennaisiin.

Suomen yli kolmesta miljoonasta työikäisestä vajaa pari miljoonaa on työterveyshuollon piirissä. Omasta kokemuksesta tiedän, että työterveyshuolto toimii hyvin. ”Pyörää, joka ei ole rikki, ei pidä korjata”, sanoo amerikkalainen. Nyt on vain niin, että turhan monilla pyörä on pahasti rikki.

Työttömillä, eläkeläisillä ja lapsilla on heikommat palvelut kuin muilla. Jos rahaa ei ole yksityislääkäriin, ei usein ole työpaikkaakaan, eikä siis työterveyshuoltoa. Siksi terveyskeskukset ovat niin tiukoilla.

 

Totuus on, että Suomeen on vaivihkaa syntynyt terveydenhoidon järjestelmä, jossa on kahden kerroksen väkeä.

Totuus on, että Suomeen on vaivihkaa syntynyt terveydenhoidon järjestelmä, jossa on kahden kerroksen väkeä.

Vaikka vasemmisto mielellään meluaa eriarvoisuudesta, tästä se ei hiisku mitään. Ei SAK, ei Li Andersson eikä Antti Rinne. Päättäjät ymmärtävät, että me etuoikeutetut olemme myös potentiaalisia äänestäjiä. Terveydenhuollon eriarvoisuudesta puhuminen olisi poliittinen itsemurha.

Maakuntamallista ja valinnanvapaudesta voi vaaratta kinata.

Suomen osuus maapallon hiilidioksidipäästöistä on noin promillen luokkaa. Silti meitä patistellaan lopettamaan lihan syönti, luopumaan muovikassista, ajamaan polkupyörällä ja ostamaan sähköauto. Viisi miljardia ihmistä elää maapallolla viidellä eurolla päivässä. Kun he alkavat autoilla ja lentää lomille, kuluttajan valinnoilla Suomessa ei totisesti ole mitään väliä.

Suomen päästöt ovat vähentyneet ihan muista syistä. Teollisuuden ja energian tuotannon nettopäästöt ovat laskeneet yhdeksän prosenttiyksikköä. Samaan aikaan EU-maiden ja koko maailman päästöt ovat kääntyneet jälleen nousuun.

Yksityiset valinnat ovat pikkunäppärää omantunnon viherpesua. Kokonaisvaikutus on olematon. Biohajoava pussi tuottaa ehkä hyvän mielen, mutta maailmaa se pelastaa kovin vähän.

Kasvisruokaan siirtyminen on sekin aika vaatimaton ekoteko. Yhden lomalennon hiilipäästöllä voi syödä naudanlihaa yhdeksän vuotta.

 

Kasvisruokaan siirtyminen on sekin aika vaatimaton ekoteko. Yhden lomalennon hiilipäästöllä voi syödä naudanlihaa yhdeksän vuotta.

Todellinen ilmastoteko olisi näet vähentää lentämistä, mutta päättäjät eivät halua koskea tikullakaan koko asiaan. Turismi on nopeimmin kasvava teollisuus. Siitä taas johtuu, että lentomatkustaminen on myös nopeimmin kasvava hiilidioksidin lähde.

Lentämisen ilmastovaikutukset ovat maaliikennettä pahempia siksi, että ne tapahtuvat ilmakehän troposfäärissä. Kerosiinia meidän pitäisi verottaa oikein roimasti eikä dieselpolttoainetta. Mutta poliitikko, joka veisi äänestäjiltä halvat lomalennot, tekisi taatusti poliittisen itsemurhan.

Vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston edestakainen lento Afrikkaan tutkimaan konfliktien ympäristövaikutuksia tuottaa tonnin verran hiilidioksidia. Sillä Haavisto ajaisi vuoden dieselautoa – tai söisi kaksi vuotta naudanlihaa. Mutta vihreä liike tarvitsee nimenomaan ympäristöpolitiikan lillukanvarsia pelotteena niin kuin kirkko helvettiä.

Itse ajan dieselautolla, syön lihaa ja lentelen pitkin maailmaa. Nämä tavat lopetan tai niitä vähennän, kun poliitikot alkavat puhua asioista niiden oikeilla kokoluokilla ja painotuksilla, huutelematta pelkästään omista ideologisista poteroistaan.

Kirjoittaja on kirjailija ja entinen EU-parlamentin jäsen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt