Merkel perää EU:lle omaa armeijaa – presidentti Niinistö: ”Olen kovin iloinen”

Julkaistu:

IS-erikoishaastattelu
Presidentti Niinistö nyökyttelee kun, Angela Merkel ehdotti yllättäen EU:n yhteistä armeijaa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on jo vuosikaudet puhunut eurooppalaisen yhteisen puolustuksen puolesta.

Niinistölle on lähinnä hymähdelty. EU:n puolustusyhteistyö on lähtenyt nihkeästi liikkeelle.

Euroopassa tiiviimpää puolustusyhteistyötä on alkanut ajaa Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Viime viikolla Macron peräänkuulutti ”todellista eurooppalaista armeijaa”, jotta Eurooppa voisi puolustaa itseään paremmin.

Nyt Niinistö on saanut yllättävää tukea. Saksan liittokansleri Angela Merkel puhui tiistaina ensi kertaa EU:n puolustusyhteistyön tiivistämisestä.

Merkel kannusti EU:ta perustamaan yhteisen armeijan.

Presidentti Niinistö kertoo IS:n haastattelussa seuranneensa keskustelua hyvillään.

– Minusta painopiste on sanassa turvallisuus, Euroopan turvallisuus. Mitä kaikkea se tarkoittaa? Yksi sektori on puolustus, että on puolustusvalmiutta. Olen kovin iloinen, että nyt on noussut tämä keskustelu.

– Sekä Macron että odottamattomasti Merkel tulevat mukaan siihen. Minusta nyt on hyvää keskustelua, Niinistö totesi IS:n haastattelussa.


Presidentti Niinistö toppuuttelee puheita yhteisestä armeijasta. Niinistön mukaan kyse on tiivistyvästä puolustusyhteistyöstä, jossa jokaisella maalla on oma armeijansa.

– Yhteinen armeija, tai EU:n armeija, on termi, jota EU-komission Jean-Claude Juncker käytti noin viisi vuotta sitten. Täytyy ymmärtää se ilmaisu oikein. Euroopassa on Euroopan unionilla 28 armeijaa. Kysymys on aika paljon siitä, miten Eurooppa järjestää turvallisuutensa enemmän yhteisellä pohjalla ja turvaa puolustuksensa.

– Viittaan, että Natollakaan ei ole omaa armeijaa. Nato tukeutuu jäsentensä kansallisiin armeijoihin. Jotain tällaista Euroopassakin olisi. Siis tiivistyvää yhteistoimintaa puolustussektorilla, Niinistö sanoi.


Tarkoittiko Merkel yhteisten joukkojen perustamista?

– Yhteiset joukot on vaikeasti määriteltävä termi ja johtaa helposti vääriin käsityksiin. Onko yhteinen joukko se, että kukin maa nimeää jonkin oman ryhmittymänsä kuuluvaksi EU:n toimenpiteitten varaan? Vai onko yhteinen joukko jokin konkreettinen kiinteä rakenne?

– Olisin sitä mieltä, että Naton esimerkki kertoo. Siellähän joukot ovat kansallisissa joukoissa sisällä, ne vain osoitetaan Natolle, Niinistö vastasi.

Merkelin mukaan Euroopan yhteinen armeija olisi täydentävää Natolle. Mitä tämä tarkoittaa?

– Sillä hän haluaa ennakkotorjuntaa, lähinnä Yhdysvalloissa syntyneille epäilyille, että Eurooppa rakentaa jotain kilpailevaa järjestelmää. Näinhän ei ole.

– Olen sanonut, että kaikki eurooppalainen kehitys palvelee myöskin Natoa. Jos Eurooppa on valmiimpi, kehittyneempi, niin myös Natolle osoitettavat joukot Nato-maista ovat valmiimpia ja kehittyneempiä. Äärimmilleen vietynä voidaan sanoa näin, että kokardia voi vaihtaa – tai meillä on joukko-osasto X jossakin maassa Y, joka voi olla Naton ryhmittymässä tai joka voidaan osoittaa eurooppalaiseen toimintaan, Niinistö vastasi.


Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, ja Euroopan armeijan toiminta olisi Naton ulkopuolista toimintaa. EU:n 28 jäsenmaasta Natoon kuuluu 22.

Niinistö viittaa Euroopan puolustusyhteistyössä EU:n Lissabonin sopimuksen solidaarisuuslausekkeeseen.

– Tämä on mielestäni aika lailla EU:n Lissabonin sopimuksen artikla 42.7 käytännön ratkaisuja. Olemme kohta olleet kymmenen vuotta Lissabonin sopimuksen osapuoli, Niinistö näki.

 

Olennaisin asia tässä minusta on, että Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen monet´elivät Euroopassa pari vuosikymmentä sellaisessa illuusiossa, että maailma on kaunis ja hyvä.

Olisiko tämä aidosti eurooppalaista puolustusta, joka ei ole Natoon sidottu?

– Se on eurooppalaista valmiutta, ja sinänsä riippumatonta Natosta. Mutta ei mitenkään Natoa vastaan, niin kuin Merkel on todennut, Niinistö muistutti.

Merkel ja Macron ehdottavat EU:n yhteistä armeijaa ja yhteisen puolustuksen tiivistämistä. Miten Suomi siihen suhtautuu?

– Suomi suhtautuu niin kuin Suomi on sopinut jo artikla 42.7:ssä. Suomi on rakentavasti mukana siinä, että eurooppalaista perusturvallisuutta rakennetaan, Niinistö summasi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vaatinut Euroopan Nato-maita vastaamaan itse omasta puolustuksestaan, jotta Yhdysvaltain ei tarvitsisi olla vastuussa Euroopan puolustamisesta.

Mistä se kertoo, että Merkel otti puheeksi EU:n yhteisen puolustuksen?

– Se kertoo siitä, että Euroopassa on kysymysmerkkejä. Varmasti tämä Trumpin painostus – että Euroopan on kehitettävä Nato-kykyjään – on vaikuttanut tähän. Miksi ei sitten itse kehitettäsi eurooppalaista kyvykkyyttä?

– Olennaisin asia tässä minusta on, että Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen monet elivät Euroopassa pari vuosikymmentä sellaisessa illuusiossa, että maailma on kaunis ja hyvä. Kuvaavaa on, että lähes kaikki EU-maat ajoivat puolustustaan alas, lukuun ottamatta Suomea, ehkä Ranskaa ja Britanniaa. Nyt tämä illuusion vaihe on ohi, on tultu reaalimaailmaan, sitä tämä kertoo, Niinistö vastasi.

Onko Eurooppa ottamassa askelia siihen, että se vastaisi omasta puolustuksestaan?

– Eurooppa on ottamassa askeleita siihen, että Euroopan Nato-maat täyttävät Nato-sopimuksensa. Ja Eurooppa pikkuhiljaa on ottamassa lisää vastuuta turvallisuudestaan, Niinistö muotoili.

Miten Macronin ehdotukset eroavat Merkelin puheista?

– Olettaisin, että he ovat suunnilleen samalla kannalla. Täytyy muistaa, että nyt olemme siinä vaiheessa, erityisesti Merkelin kommenteissa, jossa luodaan tätä uudelleen syntyvää käsitystä siitä, että Euroopalla on oltava kykyjä. Tämä maailma ei ollut niin kaunis kuin ajateltiin.

Artikla 42.7

EU:n Lissabonin sopimuksen artiklalla 42.7 on monta nimeä.

Se on EU:n turvatakuut, solidaarisuuslauseke, avunantovelvoite.

Artiklan mukaan jäsenmailla on velvollisuus auttaa, jos yksi maista joutuu hyökkäyksen kohteeksi.

”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin”, kuuluu artikla 42.7.

EU:n solidaarisuuslauseke on aktivoitu vain kerran. Ranska aktivoi pykälän vuoden 2015 terrori-iskujen jälkeen. Suomi lähetti tuolloin lisää rauhanturvaajia Libanoniin, ja Ranska siirsi omia joukkojaan Libanonista Ranskaan terrorismin vastaiseen työhön.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt