Kotimaa

Puna-armeija lähetti talvisotaan kokeiltavaksi uusia, harvinaisia aseita – suomalaiset nappasivat ne itselleen Raatteen tieltä

Julkaistu:

rac
Uudessa puna-armeijan kalustoa esittelevässä kirjassa on kuva harvinaisesta aseesta, joka lähetettiin myös talvisotaan Suomen rintamalle.
Kuorma-auto GAZ-TK ja 76 millimetrin sinko. Vastikään suomeksi ilmestyneessä David Porterin kirjassa Puna-armeijan panssarivaunut – yksiköt ja operaatiot 1939–1945 (Minerva) on kuva, joka esittää harvinaista asetta talvisodan ajalta.


Kirjassa kerrotaan, että 76 millimetrin singolla varustettuja autoja valmistettiin 1930-luvulla kokeilutarkoituksiin 23 kappaletta.

– Kaksi tuhoutui koekäytössä rintamalla talvisodassa, ja loput todennäköisesti poistuiva rivistä teknisten vikojen vuoksi saksalaisten maahanhyökkäyksen ensimmmäisten viikkojen aikana.
  • Yllä olevalla videolla Puolustusvoimien autenttinen uutiskatsaus Raatteen tieltä vuodelta 1940.
Kyseessä on siis eräänlainen talvisodan kuriositeetti, joka sattuu löytymään myös Sotamuseon kokoelmista. Se on esillä Suomenlinnan maneesissa. Museon johtaja Harri Huusko kertoo, ettei kyseessä kuitenkaan ole sinko vaan rekyylitön tykki. Sitä on kutsuttu suunnittelijansa mukaan myös malli Kurchevskyksi tai kaasurekyylitykiksi. Se oli suunniteltu maahanlaskujoukkojen tukiaseeksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Suomalaiset saivat näitä rekyylittömiä tykkejä sotasaaliiksi talvisodassa Raatteen tieltä kaksi kappaletta. Toinen meni Saksaan ja siellä sitä hyödynnettiin asekehittelyssä, Huusko vastaa.

– Suomessakin asetta kokeiltiin, mutta se ei johtanut täällä pidemmälle.

Lue lisää: Konekivääri yllätti Raatteen tielle hiihtäneet suomalaiset, seurauksena oli karmea verilöyly – ”Tästä kertominen ei ole oikein helppoa”

On tyypillistä, että armeijat kokeilevat uusia prototyyppejä tositoimissa rintamalla. 1930-luvun lopulla Neuvostoliitossa oli jo alettu suunnitella raskasta panssarivaunua. Suunnittelukilpailun tuloksena syntyi kolme raskassarjalaista: SMK, T-100 ja KV-1. Näistä vaunuista SMK ja T-100 olivat kaksitornisia jättiläisiä, huomattavasti kevyemmässä KV-1:ssä oli vain yksi torni.

Protyyppien testeissä KV pärjäsi jättivaunuja paremmin, ja kaikki kolme tuotiin myös talvisodan taisteluihin Mannerheim-linjalle kunnon käyttötestiin. Yksikään ei kuitenkaan pärjännyt tositoimissa erityisen hyvin, sillä yhä prototyyppiasteella olevat vaunut eivät aina päässeet edes etulinjaan saakka.


Kun ne pääsivät, tulokset eivät kaikkia mairitelleet, ja 55 tonnin painoinen SMK jäi odottamaan talvisodan loppua ei-kenenkään-maalle miinaan ajaneena. KV-1 onnistui kuitenkin pääsemään taistelukosketukseen, jolloin raskaan vaunun todettiin kestävän hyvin sekä panssarintorjunta-aseiden osumat että panssarimiinat. Raskaasta kolmikosta SMK ja T-100 hylättiin, mutta KV-1 hyväksyttiin sarjatuotantoon.

Lue lisää: Kaksi outoa KV-1-tankkia pysäytti hyökkäyksen ja alkoi pitää suomalaisia pilkkanaan elokuussa 1941

Myös suomalaiset kokeilivat uusia aseita. Talvisodan alussa Itä-Kannaksella oli eräässä yksikössä käytössä Suomi-konepistoolista tunnetun asesuunnittelija Aimo Lahden kehittelemä 20 mm:n panssarintorjuntakivääri L-39, tuttavallisemmin ”norsupyssy”. Se oli vasta koekappale. Pst-kivääreitä oli saatu toimitettua suomalaisjoukoille ainoastaan kaksi. Niitä olisi kannattanut olla muutama enemmänkin, sillä suomalaiset tuhosivat heti kolme vaunua. Se oli erittäin tehokas kevyitä vaunuja vastaan.

Taipaleen lohkolla oli 20 mm:n pst-kiväärin lisäksi koekappale 13 mm:n raskaasta konekivääristä. Pst-kivääri oli varsin tehokas yleisimpiä kevyitä ja keskiraskaita vaunuja vastaan, konekivääri ei sen sijaan pystynyt mainittaviin tuloksiin.

Lue lisää: Kun talvisota päättyi Kollaanjoella, venäläissotilas hämmästyi nähtyään suomalaisten asemat – katso 9 tarinaa talvisodasta

Lue lisää: Suomalaisilla olisi voinut olla tehokas tankintappaja talvisodassa – kenraaleiden kiistan takia rintamalla oli vain kaksi ”norsupyssyä”

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt