Kommentti: Vieläkin kovempia keinoja nähdään – Suomi on hankalassa raossa

Julkaistu:

Kohu Venäjän GSP-häirinnästä paljastaa riskin Suomen puolustusvalinnoissa, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.
Peli kovenee ja puheet myös.

Pari päivää sitten pääministeri Juha Sipilä sanoi suomalaisittain suorasanaisesti Lapissa havaitusta GPS-häirinnästä.

– On mahdollista, että Venäjä on ollut tässä häiritsevä osapuoli, Sipilä totesi Ylen pääministerin haastattelutunnilla.

Johtopäätös ei ole mutkallinen. Häirintä liittyi Suomen sotaharjoituksiin Naton ja Ruotsin kanssa. Oli varsin selvä, että siinä harjoiteltiin Venäjää vastaan.

Pohjoisen Jäämeren kieppeillä ainoa uhka Venäjän lisäksi ovat jääkarhut, joiden GPS-kykyjä ei pidetä kummoisina. Venäjä taas on kykynsä näyttänyt jo aiemmin.

Presidentti Sauli Niinistön mielestä pitää selvittää ”miten on häiritty ja kuka häirinnyt”. Sitten Suomen pitäisi ilmoittaa käsityksensä ”aika tiukastikin”.
Kyllä maailmaan nootteja mahtuu, sanoi entinen diplomaatti.

Riski turvallisuuspolitiikassa

Niinistön ensimmäisen kauden aikana jouduttiin luomaan äkkiä Suomelle uusi turvallisuuspolitiikka arvaamattomaksi muuttuneessa maailmassa. Suomi ei halua ottaa Naton täysjäsenyyden tuomia riskejä, vaikka pitääkin teoreettista optiota auki. Lännen kanssa pyritään kuitenkin tiiviiseen turvallisuusyhteistyöhön sekä Naton kanssa että muuten. Nato-joukkojen kanssa harjoitteleminen lähettää Venäjälle viestin, että Suomen politiikkaa ei kannata ohjailla.

Mutta viestejä voidaan lähettää toiseenkin suuntaan. Jos Venäjä häiritsee GPS-signaalia Suomen Lapissa, viesti on, että sotilaallisiin toimiin vastataan heti.
Vielä häirintä ei aiheuttanut vaaratilanteita. Mutta Suomen yhteistyö jatkuu. Ensi vuonna Suomessa järjestetään esimerkiksi Naton ja 19 maan Bold Quest -testaus- ja todentamistapahtuma, jota Yhdysvallat johtaa.

Häirinnän keinot voivat koventua ja oikeita vahinkoja sattua. Mitä sitten, kun nootit eivät enää riitä?

Euroopan armeija

Suomi on halukas mukaan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kehitelmiin, jotka joidenkin tulkintojen mukaan voisivat johtaa ”Euroopan armeijaan”.

Viime viikonloppuna niistä syntyi kriisinpoikanen, kun presidentti Donald Trump käsitti tai oli käsittävinään niin, että Macron perustaa armeijaa, joka voisi toimia myös Yhdysvaltoja vastaan.

Macron selitteli ja ”väärinkäsitys” lakaistiin maton alle. Mutta osin saattoi tosikin olla kyseessä. Yhdysvallat ei perustanut Natoa vain hyvää hyvyyttään vaan omia etujaan ajamaan. Nato antaa Euroopalle turvaa, mutta kuuliaisuutta vastaan.

Vainoharha kasvaa maailmassa ja vanhat liittolaisetkin epäilevät toisiaan. Siinä sivussa pieni Suomi hakee turvaa jostain. Se ei ole helppoa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt