Suomalaiset putinistit taas Kremlin apuna – ylistivät Itä-Ukrainan näytösvaaleja ”suomalaisina vaalitarkkailijoina”

Julkaistu:

Ainakin neljä suomalaista aktivistia toimi Venäjän apureina Ukrainan kapinallis­tasavaltojen ”vaaleissa”, vaikka Suomen ulkoministeriö ja Euroopan unioni ovat tuominneet sunnuntaiset äänestykset laittomiksi.
Venäjän propaganda on käyttänyt viime päivinä näyttävästi hyväkseen ainakin neljää suomalaista Putin-mielistä aktivistia, jotka kertovat toimineensa Itä-Ukrainan kapinallistasavaltojen sunnuntaisissa ”vaaleissa” vaalitarkkailijoina.

Venäjän valtionmedia ja useat internetin propagandasivustot ovat esitelleet kyseiset henkilöt kansainvälisiksi vaalitarkkailijoiksi, ja heidän suomalaisuuttaan on korostettu tuomaan lisää painoarvoa heidän antamilleen lausunnoille.

Todellisuudessa Suomi ei ole lähettänyt Donetskin ja Luhanskin niin sanottuihin vaaleihin yhtään tarkkailijaa, sillä Euroopan unioni on tuominnut koko vaaliprosessin kansainvälisen oikeuden vastaiseksi. EU:n mukaan kyseessä on Ukrainan suvereniteetin ja lainsäädännön rikkominen eikä EU aio tunnustaa vaalituloksia.

Kommentteja venäläismedialle ovat antaneet ainakin Johan Bäckman, Janus Putkonen, Jon Hellevig ja Jarmo Ekman. Jutuissa heidät esitellään Suomesta tulleiksi vaalitarkkailijoiksi kertomatta, että kyse ei ole aidoista Suomen lähettämistä vaalitarkkailijoista.

Suomalaisnelikko ylistää jutuissa erilaisin sanankääntein kapinallistasavaltojen sunnuntaisten vaalien väitettyä demokraattisuutta, läpinäkyvyyttä ja äänestysaktiivisuutta.


Suomalaiselle suurelle yleisölle nelikosta tuntemattomin on Jarmo Ekman, joka esitellään artikkeleissa Suomi-Novorossija-ystävyysseuran puheenjohtajaksi. Vuonna 2016 Ekmanin nimi nousi suomalaisuutisiin, kun tuolloin europarlamentaarikkona toiminut Paavo Värynen kertoi ottaneensa hänet kansalaispuolueensa asiantuntijajäseneksi. Ekman on esiintynyt myös Donetskin ”kansantasavallan” lehdistökeskuksen lehdistösihteerinä.

Venäjän valtiollinen uutistoimisto Ria Novosti siteerasi Ekmania jutussa, joka oli otsikoitu ”Tarkkailija Suomesta kehotti tunnustamaan Donbassin vaalien tuloksen”.

– Ihmiset todellakin käyttävät mahdollisuuttaan äänestää, ja mielestäni kansainvälisen yhteisön on tunnustettava se mahdollisuus, Ekman sanoi Ria Novostin mukaan Luhanskin vaalipaikoilla käytyään.

Jon Hellevig tuli suomalaisille laajemmin tunnetuksi vuonna 2014, kun hän käynnisti Facebookissa ryöpytyksen oopperalaulaja Karita Mattilaa vastaan. Pontimena oli Mattilan ilmoitus, jonka mukaan hän ei halunnut esiintyä Vladimir Putinin politiikkaa tukevan kapellimestari Valeri Gergijevin kanssa.

Hellevig nimitteli Mattilaa alatyylisesti ja käytti sanamuotoja, joissa yllytettiin väkivaltaan ja Mattilan esitysten pilaamiseen. Hellevig sai laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta 60 päivän ehdollisen tuomion. Tuomio on lainvoimainen, sillä korkein oikeus hylkäsi keväällä 2018 Hellevigin valituslupahakemuksen.

Hellevig esitellään tuoreissa venäläisjutuissa lakimiestaustaiseksi poliittiseksi tarkkailijaksi, jolla on pitkä kokemus kansainvälisistä tehtävistä, minkä vuoksi hänen mielipiteellään on erityistä painoarvoa.

– Vain Donbassin kansa voi ratkaista, haluaako se jäädä Ukrainan yhteyteen vai meneekö se toista tietä... Näen, että he ovat nyt täynnä päättäväisyyttä mennäkseen vaaleihin kannattamaan tasavaltansa johdon valitsemaa suuntaa kohti integraatiota Venäjän kanssa, Zhurnalistskaja pravda -niminen propagandasivusto siteerasi Hellevigiä lauantaina.


Janus Putkonen tuli Suomessa tunnetuksi Verkkomedia.org-sivuston pyörittäjänä ennen siirtymistään Itä-Ukrainan kapinallistasavaltojen palvelukseen. Putkonen on toiminut Donetskissa Doni-nimellä kulkevan propagandauutistoimiston päätoimittajana ja päässyt vaikuttamaan myös siihen, keille ulkomaalaisille toimittajille annetaan työlupa Donbassin taistelualueille. Nykyisin Putkonen vaikuttaa Luhanskissa, ja tuoreissa venäläisissä artikkeleissa hänen kerrotaan johtavan ”Kansainvälistä uutistoimistoa”.

– Rikkomuksia ei ole havaittu, kaikki menee hyvin, ihmisiä on paljon liikkeellä. Äänestyspaikoilla on ystävällinen ja miellyttävä ilmapiiri, kaikki menee kuten pitääkin, hyvin organisoidusti, Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass siteerasi Putkosta sunnuntaina.

Dosentti Johan Bäckman on ollut Kremlin hyväksymänä ”vaalitarkkailijana” mukana tätä ennen jo useissa eri näytösvaaleissa, kuten esimerkiksi Krimin valtaamisen näennäiseksi oikeuttamiseksi järjestetyssä kansanäänestyksessä keväällä 2014.

Venäjän hallituksen äänenkannattajana tunnettu Rossiiskaja gazeta käytti sunnuntain vaaleissa Bäckmania hyväkseen laatiessaan muun muassa uutisen, jonka mukaan eurooppalaiset vaalitarkkailijat kehottavat länttä ottamaan oppia Donbassin vaalien järjestelyistä.

– Demokratia ja läpinäkyvät vaalit ovat Lännelle suurimpia vihollisia. Sellaisia vaaleja ei valitettavasti ole meillä Lännessä, mutta täällä on, Bäckman lausui RG:lle.

Donetskin niin sanotussa kansantasavallassa kerrottiin viralliseksi äänestysaktiivisuudeksi hieman reilut 80 prosenttia ja Luhanskissa 77 prosenttia. ”Tasavaltojen” nykyisten virkaa tekevien johtajien Denis Pushilinin ja Leonid Pasetshnikin kerrottiin voittavan vaalit reilulla enemmistöllä, kun ääntenlaskun lopullisia tuloksia vielä odoteltiin.

Suomen ulkoministeriö twiittasi viime perjantaina, että ulkoministeri Timo Soini antaa kaiken tukensa Ukrainan suvereniteetille eikä Suomi tule hyväksymään Donbassin äänestystä.

– Me emme tunnusta Itä-Ukrainan separatistialueilla 11. marraskuuta pidettäviksi ilmoitettuja ”vaaleja”. Nämä ”vaalit” rikkovat Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja ovat Minskin sopimusten vastaiset, ulkoministeriö twiittasi englanniksi.
Yhdysvaltain Ukrainan-lähetystö ja sotilasliitto Nato ovat niin ikään tuominneet kapinallisvaalit Ukrainan rauhanprosessin häirinnäksi ja ilmoittaneet, etteivät ne aio hyväksyä ilmoitettuja äänestystuloksia.

Venäjän pyrkii vaalien avulla muun muassa vakiinnuttamaan omaa vaikutusvaltaansa Itä-Ukrainan kapinallisalueilla sen jälkeen, kun Donetskin johtaja Aleksandr Zahartshenko kuoli pommiräjähdyksessä elokuussa. Niin sanotut kansainväliset vaalitarkkailijat ovat yksi keino, jolla Kreml yrittää uskotella vaalien täyttävän kaikki kriteerit jopa eurooppalaisten ”tarkkailijoiden” silmissä.