Kotimaa

Suomalaislääkäri ahdistui lentämisestä ja päätti maksaa kompensoinnista – hinta oli yllätys

Julkaistu:

Ilmastoraportti ja siitä versonut keskustelu ovat osuneet monella arkaan paikkaan. Miten pitäisi suhtautua lentomatkailuun?
Jyväskyläläislähtöinen lääkäri ja ravitsemustieteiden opiskelija Veli-Matti Lappi asuu tätä nykyä Tukholmassa, missä hän opiskelee. Toisinaan Lappi käy Suomessa, mutta viime aikoina lentäminen on alkanut askarruttaa.

– Totta kai olen ajatellut ilmastonmuutosta pitkään, mutta nyt varsinkin pari viikkoa sitten julkistettu IPCC-raportti herätti, Lappi sanoo.

Lentämistä seuraa huono omatunto.

– Asenne lentämisen suhteen on muuttunut pikku hiljaa viimeisen parin vuoden aikana. En mielelläni enää lentäisi usein, mutta kulttuuriin on tottunut. Kieltäytyminen on haasteellisempaa, jos esimerkiksi kaverit pyytävät reissuun, Lappi sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vähän aikaa sitten Lappi lensi Tukholmasta Helsinkiin ja takaisin, ja päätti kompensoida oman osuutensa lennosta aiheutuneista päästöistä.

– Kompensointi Tukholma–Helsinki–Tukholma–lennoilla maksoi vain kuusi euroa. Itse lento oli noin 60 euroa, eli kompensointi oli noin 10 prosenttia hinnasta. Vertasin, että jos lentäisin edestakaisin Helsingin ja Los Angelesin välillä, sen hinta olisi 82 euroa. Sekään ei olisi kovin paljon, jos maksaisin lennosta muutenkin 500 euroa tai enemmänkin, Lappi sanoo.

Lue myös: 5 pientä arjen muutosta voi kutistaa merkittävästi ilmastopäästöjäsi – katso valaisevat esimerkit

Lappi toivoo, että lentoyhtiöt tarjoaisivat sivuillaan mahdollisuuden maksaa kompensaatio lipunoston yhteydessä, jolloin kompensoiminen olisi kuluttajille nykyistä helpompaa.

– Paras olisi tietysti olla lentämättä ollenkaan, mutta eiköhän kompensointi ole parempi vaihtoehto, jos jonkun on pakko lentää esimerkiksi työn vuoksi, Lappi sanoo.


Lentoliikenteen päästöjen osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä EU:n alueella on noin kolme prosenttia, globaalisti yli kaksi prosenttia, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Johanna Niemistö.

Luvut saattavat kuulostaa pieniltä, mutta Niemistön mukaan ne tulevat kasvamaan tulevaisuudessa merkittävästi. Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA arvioi, että lentoliikenne tulee liki kaksinkertaistumaan 20 vuodessa.

Kompensointimaksuilla voi lievittää ilmastoahdistusta, mutta Niemistö muistuttaa, että ympäristön kannalta paras ratkaisu olisi jättää lentomatka kokonaan tekemättä.

– Lentämättä jättäminen ei aiheuta lentopäästöjä. Kompensointi on kuitenkin sinällään välillistä, Niemistö sanoo.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Juha Nurmela kertoo, että vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan noin yhdeksän prosenttia suomalaisista, jotka ovat tehneet omatoimisen vapaa-ajan lentomatkan, on joskus maksanut kompensaatiosta. Tilastokeskus pitää lukemaa yllättävän suurena.

Muun muassa Sitra, WWF ja Syke ylläpitävät verkkosivuillaan laskureita, joiden avulla voi selvittää esimerkiksi oman hiilijalanjäljen suuruuden tai laskea, kuinka paljon oma työpaikka kuluttaa. Paitsi kuluttajat myös yritykset ovat kiinnostuneita kompensoinnista.

Esimerkiksi WWF Suomella on tarjolla WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä, joka kannustaa yrityksiä ympäristötekoihin ja kiinnittämään huomiota esimerkiksi matkustamiseen.

Green Officen asiakkuuspäällikkö Mikko Kuiri kertoo, että tarkoituksena on saada yritykset vähentämään lentomatkailua tai luopumaan siitä ja matkustamaan mieluummin junalla tai kevyellä liikenteellä kuin autolla tai lentokoneella.

Lue myös: Lennolle lähdössä olevat suomalaiset kommentoivat lentämisen suuria ilmastopäästöjä: ”On se mielessä ollut”

– He, jotka reissaavat paljon, tietävät, että matkustaminen vie paljon rahaa, aikaa ja voimavaroja. Moni esimerkiksi joutuu olemaan paljon pois perheen luota, Kuiri sanoo.

– Kuukausittaisen Brysselin-matkan voi jättää tekemättä, kun on tekniikkaa, jonka avulla saa hyvän näkö- ja kuuloyhteyden toiselle puolelle maailmaa, Kuiri sanoo.

Yritykset ja organisaatiot voivat kirjata WWF:n ilmastolaskuriin tietoja esimerkiksi energiankulutuksesta ja jätteestä. Kuiri kannustaa, että kukin yritys voi käydä laskurin avulla kisaa itseään vastaan päästöjen vähentämisessä.


Markkinoilla on suuri joukko yrityksiä ja järjestöjä, jotka kompensoivat muun muassa lentämisestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä maksua vastaan.

Erilaiset sertifikaatit helpottavat valintaa. Gold Standard ja Verra -sertifikaatit takaavat sen, että kompensointihankkeiden toteutus tapahtuu tiukkojen kriteerien mukaisesti ja kuluttajan rahat menevät asioihin, joilla on oikeasti merkitystä ilmaston kannalta. Muun muassa Terrapass, Green Seat ja Atmosfair ovat ulkomaisia organisaatioita, jotka ovat saaneet jomman kumman sertifikaatin.

Markkinoilla on myös suomalaisia hankkeita. Yksi niistä on Luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi, jonka kautta päästöjä voi kompensoida ostamalla suo-osuuksia.

Lue myös: Kasvisruoka ja sähköautot tuudittavat meidät harhaan – lentäminen on tavallisten suomalaisten ilmastotekojen oikea kipupiste

Kompensointia tarjoaa myös kotimainen palvelu CO2 Esto, joka ostaa EU:n päästökaupan kiintiöistä pois päästöoikeuksia, jolloin mikään muu taho ei voi käyttää niitä.

– Päästöoikeuksien ostaminen on teknisesti ja ilmaston kannalta ehkä paras tapa kompensoida, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Matti Kahra.


Valinnanvaraa riittää. Kahra suosittelee kuluttajia ja yrityksiä perehtymään alan tarjontaan, sillä tarjolla on myös hankkeita, joista on muitakin kuin ilmastohyötyjä.

– Korostaisin myös sitä, että ilmastohyötyjen lisäksi kompensoinnista voi tulla sivuhyötyjä. Kun kehitysmaissa tehdään esimerkiksi aurinkopaneelihanke, se yleensä tuottaa ihmisille myös työllisyyttä ja lisää tuloja sekä auttaa paikallisyhteisön ihmisiä paljon.

Esimerkiksi Ruotsissa opiskeleva Veli-Matti Lappi kompensoi edestakaisen matkansa Tukholman ja Helsingin välillä juuri sellaisen järjestön avulla, joka asentaa aurinkopaneeleja ja osallistuu metsien istutuksiin kehittyvillä alueilla.


Eri yritykset ja järjestöt pulittavat kompensoinnista hyvin erisuuruisia hintoja. Kahra kertoo, että kansainvälisesti katsottuna hinta vaihtelee kahden ja kymmenen dollarin välillä kompensoitua hiilidioksiditonnia kohden. Hintaa määrittävät muun muassa se, millainen hanke on kyseessä ja missä se toteutetaan.

Kahran mukaan kompensointi on merkittävä osa ilmastonmuutoksen hillintää. Kaikkea kompensointi ei ratkaise, mutta se on yksi työkalu muiden joukossa, Kahra sanoo.

– Iso kysymys ja usein syytös on se, että monet pitävät tätä kuin anekauppana, jossa rikkaat länsimaalaiset haluavat ostaa itselleen hyvän omantunnon. Näen, että kompensointi ei ole ainoa ratkaisu ja ihmisten täytyy ensisijaisesti pohtia, miten he vähentävät omia päästöjään.

Lue lisää: Kommentti: Lentokapteenikin oli ymmällään – tämän vuoksi lentäminen on ilmastolle erityisen haitallista

Oletko ryhtynyt ekotekoihin? Kerro niistä meille sähköpostitse osoitteeseen karoliina.paananen@iltasanomat.fi.

Ota kantaa

Mietitkö ympäristöasioita varatessasi lentolippuja?

Kyllä 34% En 66%
Ääniä yhteensä 3109

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt