Kotimaa

Keskiajalla suomalaisista käytettiin harvinaisen kuvaavia nimiä – ”Poliittista korrektiutta ei ilmeisesti tunnettu”

Julkaistu:

Kaljamatti ja Mustasilmä olivat keskiajalla arvostettuja henkilöitä. Dosentti Mikko K. Heikkilä on kirjoittanut ensimmäisen keskiajan suomen kielen sanakirjan. Heikkilä kertoo, että satoja vuosia sitten nimissä ei tunnettu poliittista korrektiutta.
”Minä käyn kesällä joka päivä Pyhäjärvellä kalassa, Matti Mikonpoika sanoi Paavo Heikkilälle.”

Virkkeen sanat ovat peräisin sanakirjasta, johon on koottu vähintäänkin vuosisatoja vanhoja, keskiaikaisia suomalaisia sanoja. Kirjan Keskiajan suomen kielen dokumentoitu sanasto ensiesiintymävuosineen (Mediapinta) on kirjoittanut kielitieteilijä, dosentti Mikko K. Heikkilä Tampereen yliopistosta.

Mies nimeltä Matti Mikonpoika olisi hyvin voinut todeta edellä mainitun virkkeen ystävälleen Paavo Heikkilälle keskiajalla, sillä Mikonpojan ”käyttämät” sanat olivat jo tuolloin olemassa. Lausahdus on ääriesimerkki, sillä kieli on muuttunut paljon sitten keskiajan. Virke kertoo kuitenkin siitä, miten hyvin monet sanat ovat säilyneet keskiajalta.

Toteamuksen kesäisistä kalareissuista ymmärtää yhä jokainen, mutta sanakirjassa on myös kosolti sanoja, joiden merkityksiä enää harva hoksaisi. Esimerkiksi aimus merkitsi kajastusta, ume usvaa, artti riitaa, maakainen ”kotomaalaista”, malto tyyntä, lella vetelää ja häränsilmä suppilomaista pyörrettä vedessä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kirjassa on toista tuhatta suomen kielen sanaa, jotka ovat todistetusti olleet olemassa jo keskiajalla. Heikkilän löytämät sanat ovat peräisin vanhoista asiakirjoista, tosin monet niistä ovat mitä todennäköisimmin vieläkin vanhempaa perua.

Heikkilä kävi kirjaa varten läpi manuaalisesti noin 7 000 säilynyttä keskiaikaista asiakirjaa, joissa on pitkälti yli miljoona sanaa. Sanakirja on laatuaan ensimmäinen, sillä juuri keskiaikaista sanastoa on tutkittu melko vähän.


Heikkilän tutkimissa asiakirjoissa oli sekaisin muun muassa muinaisruotsia, latinaa ja keskialasaksan kielisiä tekstejä. Niiden seasta Heikkilä poimi suomen kielisiä sanoja ja nimiä.

– Hyvin tyypillinen keskiaikainen asiakirja on käräjäpöytäkirja, jossa tuomari ja 12 lautamiestä ovat ratkaisseet jonkin riita-asian, kuten sen, kenen maita jokin pelto on ja kenellä on oikeus nauttia jonkin erämaa-alueen antimia.

Nykyisen Suomen alueen kontekstissa keskiaika tarkoittaa noin vuosien 1200–1530 välistä aikaa. Sanakirja antaa vihiä elämästä keskiaikaisessa pohjolassa.

Sää ja luonto ovat olleet ilmeisen tavanomaisia puheenaiheita pohjoisen Itämeren alueella vuosisatoja. Sana sää on dokumentoitu vuonna 1435.

Suomi on kaupungistunut ja teollistunut verrattain myöhään. Tästä syystä sanakirjaan on päätynyt paljon luontoon liittyviä sanoja, dosentti kertoo. Kasvien ja luonnonilmiöiden nimiä sammaleesta ja pihlajasta myrskyyn käytetään yhä. Heikkilä on poiminut merkittävän osan luontosanoista ihmisten ja paikkojen nimistä.

– Maailman kielille on varsin universaali piirre, että paikannimistössä on paljon luontonimiä, mutta koska Suomessa kaupungistuminen on myöhäistä, keskiajan paikannimistössä korostuu vahvasti luonto. Piirre ei ole pelkästään suomen kielelle ominainen, mutta se on jossain määrin korostunut keskiajan suomen kielen aineistossa.

Termit ketulle, kärpälle ja sudelle ovat pysyneet entisellään näihin päiviin saakka. Lintulajitkin eroteltiin keskiajalla omilla nimillään. Sanastosta löytyvät nimittäin tikka, pääsky ja tiitiäinen, eli tiainen.

Heikkilä kertoo, että kieli ylimalkaan on ollut rikkaampi kuin asikakirjoista käy ilmi, sillä kaikki sanat eivät ole tallentuneet niihin.


Tutkijoiden harmiksi suomen kielestä on olemassa vähän kirjallisia dokumentteja verrattuna esimerkiksi skandinaavisiin kieliin. Heikkilä kertoo, että skandinaavisia riimukirjoituksia on säilynyt jopa 2000 vuoden takaa.

– Nykysuomessa on todistettavasti nelinumeroinen luku sanoja, jotka ovat esiintyneet jo keskiajalla, kun taas Suomessa on vain toistasataa rakennusta, jotka ovat peräisin keskiajalta, niistä suurin osa on keskiaikaisia kivikirkkoja ja muutama linna ja yksi puurakennus, niin sanottu piispa Henrikin saarnahuone Kokemäellä. Tämä havainnollistaa kielen ylisukupolvisuutta.

Erisnimet ovat säilyneet hyvin. Esimerkiksi dosentin nimi, Mikko Heikkilä, on peräisin keskiajalta. Mikko juontaa arkkienkeli Mikaeliin. Heikkilä sen sijaan on Henrikin kansanomainen versio, joka oli erisnimi jo keskiajalla, jolloin oli myös Heikkilöitä.

– Oli Anttia, Mattia, Mikkoa ja Paavoa, kaikki nämä esiintyvät jo keskiajalla. Henkilönimistössä on vielä 2000-luvulla paljon etunimiä, jotka periytyvät keskiajalta.

Myös nimi Sauli ja sana niini, josta sukunimi Niinistö on johdettu, löytyvät Heikkilän aineistosta.

Keskiajalla oli käytössä sukunimeä muistuttava lisänimi, josta sukunimet ovat kehittyneet. Lisänimien joukossa on paljon nimiä, jotka ovat jääneet historiaan, syystäkin.

– Esimerkiksi Tukijalka, Luupää, Mustasilmä ja Kaljamatti olivat lisänimiä.

Nimet kuulostavat ivallisilta, mutta Heikkilä kertoo, etteivät ne olleet alkuunkaan pilkkanimiä.

– Tukijalka ja Luupää -nimiset miehet ovat olleet lautamiehiä, päättävässä asemassa vallankäyttäjiä, eivät suinkaan yhteiskunnan hyljeksimiä henkilöitä. Kielellistä poliittista korrektiutta ei ilmeisesti tunnettu keskiajalla. Tämän kaltaiset lisänimet eivät olleet esteenä uralla etenemiselle.

Heikki Luupää työskenteli rauhan takuumiehenä, Vääräpää puolestaan pappina ja hän oli myös tuomiokapitulin jäsen, eli rivipappia korkeammassa asemassa, Heikkilä kertoo.

Lisänimet saattoivat olla myös kauniita, kuten nimi Yölintu.

Monet vanhat nimet ovat tulleet jälleen muotiin. Heikkilän esimerkkivirkkeen ”Mikonpoika” ei olisi tavaton erisnimi tänäkään päivänä.

– Nykyään nimet ovat Suomessa kansainvälisempää ja vieraskielisempiä kuin koskaan aiemmin, mutta myös vanhojen ja perinteisten nimien suosio on jälleen lisääntynyt.

Myös kristinuskon keskeinen sanasto on pysynyt lähestulkoon entisellään. Osa sanastosta on ollut käytössä jo kauan ennen kuin Mikael Agricola käänsi Raamatun suomeksi, Heikkilä kertoo.

Sanastosta käy ilmi myös ammatteja, joita Suomen alueella harjoitettiin jo kauan sitten. Seppä, talonpoika, kokki, kylväjä, kyntäjä ja kalamies ovat olleet tuttuja keskiajan Suomessa.

– Aineistosta löytyi myös yhteiskunnallishallinnollista sanastoa, esimerkiksi talo, kylä, pitäjä, tie, linna, kirkko ja käräjä.

Käräjä liittyy keräämiseen. Kerääjille, eli käräjille keräännyttiin päättämään pitäjän asioista, Heikkilä kertoo.

Aineistosta löytyi yllättäviä sanoja. Kaksonen, lautasilta, kivisilta ja salatie esiintyivät jo keskiajalla.

Sanat Suomi ja suomalainen esiintyivät toistuvasti keskiajalla. Suomalainen viittasi alunperin nykyisen Varsinais-Suomen asukkaaseen. Suomi on vanhin termi, joka sanastosta löytyy, se on dokumentoitu vuonna 800.

Moni muukin vanha sana on suomalaisilla käytössä joka päivä, kuten sauna ja kiuas. Pitkä ikä kertoo siitä, että sanalle on ollut käyttöä.

Sanakirjasta voi päätellä, mitä Suomen alueella asuneet ovat aikanaan syöneet. Syltty, eli paloitellusta lihasta keitetty hyytelö, on pysynyt kielessä ainakin 1400-luvulta. Lisäksi rahka, eli sanakirjan mukaan ”piimästä paistettaessa erottuva juustoaines”, oli tuttu jo keskiajalla.

Myös syylä, takku ja muut ihmiskehon vitsaukset on nimetty aikapäiviä sitten. Ihmisen anatomiasta oltiin jyvällä, käytössä olivat muun muassa sanat suoli ja sappi.


Paitsi suuri joukko sanoja, myös niiden lausuminen on pysynyt melko samana.

– Ääntäminen on ollut pitkälti samankaltaista. Ymmärrettävyys äänneasun muuttumisen vuoksi ei olisi keskeisin ongelma, jos keskiajan suomen puhuja ja nykysuomen puhuja kohtaisivat, mikä on puhdasta ajatusleikkiä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Tuoreimmat
    1. Juuri nyt
    2. Supersuosittu Hannes Suominen mokasi yllättäen kesken tanssinsa – tuomaristo huomasi heti, mistä kiikasti
      Tanssii tähtien kanssa
    3. Henkilöauto ja 5 hevosta osallisina liikenne­onnettomuudessa Laihialla – Kolmostie poikki
      Kotimaa
    4. Tätä et nähnyt tv:ssä: Mikko Leppilammen sutkautus sai TTK-yleisön hämmentymään – ”Nyt mä sanoin sen ääneen”
      Viihde
    5. ESPN: NFL-seura haluaa palkata ex-ulkoministeri Condoleezza Ricen päävalmentajakseen
      Muut lajit
    6. Markku Kanerva nimesi Huuhkajien aloituskokoonpanon Unkaria vastaan – neljä muutosta Kreikka-pelistä
      Huuhkajat
    7. Nainen tuskailee HS:ssä työstä kieltäytyvän puolison elättämistä: ”Pitääkö laskelmissa huomioida, että hän tarjoaa hellyyttä, seksiä ja seuraa?”
      Seksi & Parisuhde
    8. Edis Tatlin taidokas temppuilu mykisti tv-katsojat – ”On tapahtunut lajinvalintavirhe”
      Tanssii tähtien kanssa
    9. Tunti sitten
    10. Näyttelijä Kari Väänänen paljasti Ylellä: sai uskomattoman puhelun Yhdysvalloista – Steven Spielberg halusi mukaan hittielokuvaansa
      TV & elokuvat
    11. Kiira Korpi otti terävästi kantaa keskusteluun lapsien valmentamisen metodeista: ”Pitäisi olla ehdottomasti kiellettyä”
      Taitoluistelu
    12. Tätä et nähnyt tv:ssä: Jone Nikulan Hanna-vaimo kruunattiin TTK:n kulisseissa vuoden tanssinopettajaksi – asteli hakemaan palkintoa verkkareissa
      Viihde
    13. Näytä lisää