Kotimaa

Käräjöinnit kansalaispuolueesta maksoivat Paavo Väyryselle yli 54 000 euroa – veteraanikansanedustaja ei vielä voittanut mitään konkreettista

Julkaistu:

Käräjäoikeuden mukaan Paavo Väyrysen erottaminen kansalaispuolueesta tapahtui väärin, mutta valta-asemaa puolueessa oikeuden tuomio ei Väyryselle palauta.
Kansalaispuolueen perustajan Paavo Väyrysen erottaminen puolueesta ja sen hallituksesta tapahtui Helsingin käräjäoikeuden mukaan lainvastaisesti. Maanantaina antamallaan tuomiolla käräjäoikeus julisti pätemättömäksi myös uuden puoluehallituksen valinnan, joka tapahtui Väyrysen erottamisen jälkeen.

Kansalaispuolueen kiemuraista tilannetta tuomio ei kuitenkaan ratkaise. Käräjäoikeuden ratkaisu ei myöskään tuo Väyryselle takaisin hänen menettämäänsä valta-asemaa puolueessa. Ei, vaikka nyt annettu tuomio saisi lainvoiman ja vaikka Väyrynen sitä myötä saisi takaisin keväällä menettämänsä paikkansa puoluehallituksessa.

Näyttää joka tapauksessa hyvin epätodennäköiseltä, että Väyrynen voisi osallistua kevään 2019 eduskuntavaaleihin kansalaispuolueen ehdokkaana.

Selvää tässä vaiheessa on ainoastaan se, että rahaa palaa. Väyrysen oikeudenkäyntikulut prosessista ovat tähän mennessä yli 54 000 euroa. Kansalaispuolueen kulut ovat yli 32 000 euroa. Käräjäoikeus päätti, että kumpikin saa vastata omista kuluistaan, koska molemmat voittivat jutun osin ja hävisivät osin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

IS kävi läpi käräjäoikeuden tuomion ja sen perustelut.

Väyrynen vaati oikeudessa kolmen puoluehallituksen kokouksen ja yhden puoluekokouksen päätösten mitätöimistä. Näissä kokouksissa muun muassa erotettiin joukko jäseniä, otettiin puolueeseen uusia jäseniä, erotettiin Paavo Väyrynen ja hänen vaalipäällikkönsä Seppo Hauta-aho, poistettiin Väyrysen tilinkäyttöoikeudet, ehdotettiin maakunnallisten osastojen perustamista ja nimitettiin uusi hallitus Väyrysen potkujen jälkeen.

Kaikkia näitä päätöksiä Väyrynen vastusti käräjäkanteessaan. Hänen mielestään myös kokouskutsut oli lähetetty virheellisesti.

Käräjäoikeus hylkäsi valtaosan Väyrysen mitätöimisvaatimuksista, mutta kaksi niistä meni läpi. Käräjäoikeus mitätöi Väyrysen erottamisen ja uuden hallituksen valinnan.
Hallitus erotti Väyrysen ja Hauta-ahon kokouksessaan 3. maaliskuuta. Syynä olivat muun muassa epäselvyydet puolueen varojen käytössä ja Väyrysen ilmoitus, että hän pyrkii kilpailevan keskustapuolueen puheenjohtajaksi.

Yhdistyslain mukaan jäsenelle pitää varata tilaisuus tulla kuulluksi ennen erottamista, jos erottamisen syy on joku muu kuin maksamaton jäsenmaksu. Ennen kokousta Väyryseltä oli pyydetty kirjallista selvitystä, mutta siinä tai kokouskutsussa ei mainittu mitään erottamisuhasta.

Tämän menettelyvirheen takia erottamispäätös oli käräjäoikeuden mukaan pätemätön.

Lisäksi erottamispäätös oli mitätön, koska hallituksella ei ollut edes toimivaltaa erottaa Väyrystä. Hän oli itsekin hallituksen jäsen. Kansalaispuolueessa hallituksen jäsenet nimittää ja erottaa puoluekokous, ei hallitus itse.

Uusi hallitus valittiin puoluekokouksessa, joka järjestettiin myöhemmin samana päivänä 3. maaliskuuta. Käräjäoikeuden mukaan valinta oli pätemätön, koska lainvastainen erottamispäätös käytännössä esti Väyrysen osallistumisen puoluekokoukseen.

Vaikka uusi hallitus valittiin puoluekokouksessa yksimielisesti, niin Väyrysellä olisi käräjäoikeuden mukaan ollut mahdollisuus kokouksessa vaikuttaa muiden mielipiteisiin.

Muut kokouspäätökset käräjäoikeus hyväksyi. Kutsut oli lähetetty ja kokoukset järjestetty sääntöjen mukaisesti. Erottamiset maksamattomien jäsenmaksujen perusteella olivat laillisia, samoin päätökset uusien jäsenten ottamisista. Hauta-aho ei ollut valittanut omasta erottamisestaan.

Maakuntaosastojen perustaminen on käräjäoikeuden mukaan pikemminkin puolueen tavoitteiden mukainen toimenpide kuin niiden vastainen kuten Väyrynen väitti. Hallitus sai myös poistaa Väyrysen tilinkäyttöoikeudet.

Mitä käräjäoikeuden tuomio tarkoittaa käytännössä? Toistaiseksi ei vielä mitään, sillä se ei ole vielä lainvoimainen.

Lainvoimaiseksi tuomio tulee, jos kumpikaan osapuoli ei valita siitä tai jos hovioikeus ei myönnä jatkokäsittelylupaa. Jos juttu etenee hovioikeuteen, lopullisen ratkaisun saaminen venyy kuukausilla.

Jos käräjäoikeuden tuomio saisi lainvoiman, niin tilannetta voisi tulkita niin, että Väyrynen olisi yhä paitsi puolueen, myös puoluehallituksen jäsen. Hallituksessa hän jäisi kuitenkin auttamatta vähemmistöön. Enemmistön muodostaisivat Väyrysen vastustajat, joita johtavat puheenjohtaja Sami Kilpeläinen ja varapuheenjohtaja Piia Kattelus.

Päästäkseen valtaan Väyrynen tarvitsisi puoluekokouksen tuen. Nähtäväksi jäisi, saisiko. Hän itse näki asian oikeudenkäynnissä niin, että puoluehallitus pyrki erottamisilla ja uusien jäsenten ottamisilla muuttamaan puolueen äänivaltasuhteita ja siten kaappaamaan vallan puolueessa. Kiistellyissä kokouksissaan hallitus erotti 14 jäsentä ja otti 8 uutta jäsentä.

Vireillä on vielä koko joukko muitakin oikeusprosesseja, jotka koskevat muun muassa muiden jäsenten erottamisia, puolueen nimenkirjoitusoikeutta ja oikeutta kutsua koolle ylimääräinen yhdistyskokous. Lisäksi osapuolet ovat tehneet poliisille tutkintapyyntöjä toisistaan.

On erittäin epätodennäköistä, että lopullinen oikeudellinen selvyys sekasotkuun saadaan ennen ensi maaliskuuta, jolloin eduskuntavaalien ehdokasasettelu päättyy.

Ja vaikka selvyys saataisiinkin, niin Väyrysellä tuskin on asiaa kansalaispuolueen ehdokkaaksi niin kauan kuin valta yhdistyksessä on Kilpeläisen johtamalla ryhmittymällä.