Kommentti: Outo puheenjohtajakisa ja ällistyttävä äänestystulos – Haavisto oli epätoivoisten vihreiden ainoa vaihtoehto

Julkaistu:

Vihreät valitsi käytännössä yksimielisesti pätkäpuheenjohtajaksi konkaripoliitikon, joka ei ainakaan ole riskivalinta, kirjoittaa politiikan toimittaja Mika Lehto.
Nyt on rauha maassa ja kansalaisilla hyvä tahto. Tai jotain sinne päin.

Vihreät valitsi puheenjohtajaksi odotetusti Pekka Haaviston.

Vihreät on ollut sekaisin kuin seinäkello, ja puolue valitsi Haaviston kellonkorjaajaksi ja rauhantekijäksi.

Puolitoista viikkoa kestänyt puheenjohtajakisa jää historian kirjoihin ehkä kummallisimpana puheenjohtajakamppailuna ikinä.

Vihreät valitsi uutta puheenjohtajaa, ja mitään kisaa ei edes näyttänyt syntyvän.

Viikonpäivät ainoa ehdokas oli Outi Alanko-Kahiluoto, joka ei edes ollut Suomessa kampanjoimassa vaan Japanissa perheensä kanssa lomalla.

Kun kymmenen potentiaalista ehdokasta oli kieltäytynyt, Haavisto suostui ehdokkaaksi viime metreillä toissa päivänä, kun sai Afrikasta tietoliikenneyhteydet toiminaan.

Historiaan jää myös äänestystulos. Tuskin koskaan on puheenjohtajaäänestys ratkennut yhtä selvin lukemin. Puheenjohtajia on yksimielisesti taputettu jatkokaudelle pilvin pimein, mutta tuskin koskaan on valittu puheenjohtajaa lukemin 40-1.

Haavisto saa ainakin ensireaktioiden mukaan lentävän lähdön pätkäpuheenjohtajuudelleen. Haavisto valittiin käytännössä yksimielisesti puheenjohtajaksi. Kun Alanko-Kahiluoto oli vielä loppuun asti ”kisassa” mukana, vihreät voi sanoa käyneensä aidon puheenjohtajavaalin.

Vihreillä ei ollut muita vaihtoehtoja puheenjohtajaksi kuin Haavisto. Se näkyi puoluevaltuuskunnasta.

Salintäyteinen väki antoi Haaviston valinnan jälkeen ja lyhyehkön kiitospuheen aikana viisi kertaa raikuvat ja pitkät suosionosoitukset uudelle puheenjohtajalleen.

Haavisto osasi myös vetää oikeista naruista. Haaviston kiitospuhe upposi kuin veitsi voihin.

Puolueella on nyt puheenjohtaja, josta vain harvalla on pahaa sanottavaa.

Vihreät eivät ole kuulleet itsestään mitään positiivista pitkään aikaan.

Vihreät on ollut vapaassa pudotuksessa, ja väki on istunut tumput suorassa matkustamon puolella seuraamassa syöksyä.

Vihreät on kutakuinkin onnistunut katoamaan politiikan kartalta, ja puolue on antanut syöttöjä kaverin lapaan. Sdp on käyttänyt tilanteen oivasti hyväkseen ja saanut puoli-ilmaiseksi opposition johtoroolinsa.

Vihreiden puheenjohtajavalinta kuvaa oivasti vihreän puolueen tilaa.

Kun Touko Aalto kertoi vetäytymisestään viime viikon keskiviikkona, puolue halusi ratkaista kriisinsä mahdollisimman nopeasti.

Tarkoitus oli hyvä, toteutus ontui.

Lopputulos on kuitenkin puolueväen toivoma.

Puolueen onni taisi olla se, että toinen ex-puheenjohtaja Ville Niinistö lopettaa kansanedustajanuransa huhtikuun vaalien jälkeen ja hän ei halunnut tehdä ”putineja” – mikä olisikin näyttäytynyt kummalliselta johtajakierrätyksen nimiin vannoville vihreille.

Vihreiden onneksi Haavisto uhrautui pätkäpuheenjohtajaksi.

Haavisto, 60, tiedostaa omat puutteensa. Pian eläkeikäinen mies ja ex-puheenjohtaja 1990-luvulta ei ole todellakaan nappivalinta puolueelle, jonka kannattajista suurin osa on naisia ja nuoria.

Haavisto on pätkätöissä ja puolueen vaaliveturi. Kahdesti presidenttiehdokkaana ollut Haavisto on kampanjakonkari, ja takuuvarma esiintyjä vaalitenteissä, eikä Haaviston kiltin naapurinmiehen diplomaattinen julkikuva ole haitaksi.

Tuleeko mieleen toista vihreää, joka olisi puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja voinut ryhtyä kriisissä olevan puolueen puheenjohtajaksi ja vaaliveturiksi?

Uuden puheenjohtajan ja uuden alun aika on vihreillä ensi kesänä.

Haaviston tehtävä on hoitaa vaalivoitto ja jättää puolue uudelle vetäjälle paremmassa kunnossa kuin itse sen sai.

Puheenjohtaja Haavisto ei kertonut, missä vaalipiirissä hän aikoo olla ehdolla eduskuntavaaleissa. Helsingissä vihreillä on maan korkein kannatus, ja hyvä veikkaus on, että Haavisto siirtyy Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaaksi.

Haavisto eittämättä saa puhallettua vihreiden purjeisiin parempaa tuulta. Ei tehtävä ole lopulta kovin vaikea, kunhan syöksykierre katkeaa.

Jo nykyisten galluplukemien, noin 12 prosenttia, realisoituminen huhtikuun vaaleissa olisi vihreille suuri vaalivoitto.

Vihreissä odotetaan nyt seuraavia gallupeita sydän syrjällään. Luottoa Haavistoon ainakin on, siitä kertoo Haaviston ylivoimainen valinta.

Jos vihreiden syöksy ei oikenisi, Haavistolla ei ole mitään menetettävää, eikä kukaan tule pätkäpuheenjohtajaksi uhrautunutta Haavistoa kivittämään.

Vihreillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin saada Haavisto suostumaan ehdokkaaksi ja valita hänet puheenjohtajaksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt