Kotimaa

Professori: Suomi ja Ruotsi ovat jo käytännössä kuin Naton jäsenmaat numero 30 ja 31 – ”Suomi ei ole enää liittoutumaton”

rac

Julkaistu:

Turvallisuuspolitiikka
Norjalaisprofessori Jo Jakobsen pitää Suomea ja Ruotsia hyvin kiinnostavina tapauksina.
Norjassa on parhaillaan meneillään puolustusliitto Naton suurin sotaharjoitus 16 vuoteen, ja mukana on noin 600 suomalaista sotilasta. Ennalta sovitun käsikirjoituksen mukaisesti suomalaiset taistelevat Norjaan tunkeutuneissa ”pohjoisen” joukoissa, yhdessä toisen Nato-kumppanin Ruotsin kanssa. Vastassa ovat ”etelän” joukot, jotka yrittävät parhaillaan hidastaa maahantunkeutujia niin tehokkaasti kuin pystyvät.

Trident Juncture 2018 -sotaharjoituksen taisteluvaihe on juuri nyt kuumimmillaan, ja se kestää marraskuun 7. päivään saakka. Porin prikaatin jääkärikomppanian sotilaat aloittivat keskiviikkona työntymisen Tufsingdalenin ja Sömadalenin jokilaaksoja pitkin kohti Drevsjön pikkukaupunkia Keski-Norjassa. Pian ”etelä” kuitenkin pysäyttää etenemisen, ottaa aloitteen käsiinsä ja iskee takaisin.

Trident Juncturen tarkoitus on puolustusliiton peruskirjan 5. artiklan mukaan testata, kuinka Nato pystyy puolustamaan Norjaa hyökkäystä vastaan. Virallisesti Suomi ei harjoittele tätä turvatakuun käytännön toteutusta, vaan kehittää Norjassa omaa puolustuskykyään. Ja harjoittelee myös puolustusvoimien uutta tehtävää: sotilaallisen avun antamista ja vastaanottamista.

Virallisesti Suomi on siis yhä edelleen sotilaallisesti liittoutumaton – meillähän ei ole liittosopimusta – mutta entä käytännössä? IS kysyi asiaa Trondheimin NTNU-yliopiston valtiotieteiden professorilta Jo Jakobsenilta, jonka päätutkimusalue on turvallisuuspolitiikka.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Suomi ja Ruotsi ovat molemmat hyvin kiinnostavia tapauksia, sillä ne ovat käytännössä kuin Naton jäsenmaita numero 30 ja 31, olematta kuitenkaan jäseniä, Jakobsen sanoi IS:lle torstaina.

– Käytännössä, jos Naton ja Venäjän välille puhkeaisi sotilaallinen konflikti, Suomi ja Ruotsi joutuisivat automaattisesti siihen mukaan jo pelkästään Itämeren suuren merkityksen vuoksi. Toiseksi, Naton pitäisi ainakin harkita sitä, suojaisiko 5. artikla Suomea ja Ruotsia, vaikka ne eivät ole puolustusliiton jäseniä.

Jakobsenin mukaan Suomen ja Ruotsin asema on aivan toisenlainen kuin Ukrainan ja Georgian. Viimeksi mainitut ovat vain muutaman askeleen päässä Naton jäsenyydestä, mutta siitä huolimatta ne eivät saaneet puolustusliitto Natolta minkäänlaista reaktiota jouduttuaan Venäjän aggression kohteiksi vuosina 2008 ja 2014.

Tähän saakka Venäjä on joutunut vastentahtoisesti hyväksymään Suomen ja Ruotsin lähentymisen Natoon. Sen sijaan muodollinen jäsenyys, tai suunnitelma etenemisestä siihen, olisi jo Suomen kannalta riski, Jakobsen arvioi. Vastatoimia tulisi.

– Naton täysjäsenyys olisi tietenkin aivan oma lukunsa, professori sanoo.

– Mielenkiintoinen kysymys on se, mihin Venäjä vetää punaisen linjansa – eikä tämä liity pelkästään Suomeen ja Ruotsiin. Nato kokonaisuutena, Yhdysvaltain johdolla, on etenemässä aika monella rintamalla.

Punaisista linjoista on keskusteltu paljon myös Norjassa – vuonomaahan sijoitettujen amerikkalaissotilaiden määrää aiotaan nostaa noin seitsemäänsataan.

– Puhetta on ollut siitä, pitäisikö niitä sijoittaa kauemmas pohjoiseen, mutta kuinka kauas ne voidaan sijoittaa, Jakobsen pohtii.

Tässä mielessä siis myös Norja joutuu käymään eräänlaista tasapainopeliä Venäjän kanssa.

– Suomi on mielestäni siinä kyllä pärjännyt paremmin, Jakobsen sanoo.

Laajemmassa mitassa Jakobsen näkee Naton ja Venäjän nokittelun ja vuorottaisten vastatoimiein johtavan vaaralliseen tilanteeseen.

– Siitä voi tulla kierre, jota kukaan ei halua.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt