Kommentti: Suomen eläke-eliitille vaaditaan eläkekattoa – mitä sinä tekisit 23 900 eurolla kuussa? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Suomen eläke-eliitille vaaditaan eläkekattoa – mitä sinä tekisit 23 900 eurolla kuussa?

Prosentin eläke-eliitti jatkaa vaurastumistaan, kirjoittaa Timo Paunonen.

1.11.2018 16:41

Tavallinen kansalainen yleensä yllättyy jäädessään eläkkeelle.

Eihän eläke riitä mihinkään!

Tämä ei koske yhtä prosenttia kaikista Suomen eläkeläisistä. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan viime vuonna tämä eläkeläisten eliitti tienasi lakisääteistä eläkettä keskimäärin yli 5 100 euroa kuussa. Eli tuolla summalla tai sen ylittävällä summalla pääsi mukaan huippuryhmään. Tähän yhteen prosenttiin kuuluu noin 15 000 kansalaista.

Kymmenessä vuodessa tässä ryhmässä eläkkeet ovat nousseet ja myös eliittiin kuuluvien henkilöiden lukumäärä on kasvussa.

Jos mennään sadan eniten tienaavan eläkeläisten joukkoon, luvut muuttuvat. Tämän joukon keskivertoeläke on nyt 23 900 euroa kuussa: kymmenessä vuodessa keskieläke on kasvanut noin 6000 eurolla, tosin nyt kasvu on taittumassa. Joka tapauksessa joidenkin ei tarvitse murehtia eläkkeiden indeksileikkauksista, kun vuodessa pelkkää eläkettä tulee lähes 300 000 euroa.

Eläketurvakeskus pitää lukua siis lakisääteisistä työeläkkeistä.

Tämä on hyvä muistaa, kun lähdetään vertaamaan eläkkeellä olevien entisten yritysjohtajien verotettavia tuloja. Leijonanosan niistä lohkaisevat yritysten omat eläkejärjestelyt eli lisäeläkkeet, jotka eivät näy Eläketurvakeskuksen pitämissä virallisissa tilastoissa. Jos 100 kansalaisen eläke-eliitti tienaa vuodessa keskimäärin noin 60 000 euroa, yritysjohdon lisäeläkkeet nostavat riman todella korkealle. Lisäeläke voi olla 60 prosenttia palkasta ja bonuksista. Lisäksi entisellä yritysjohdolla voi olla hallituspaikkoja ja muita säännöllisiä tai satunnaisia tuloja, jotka nostavat kokonaisansiota.

Otetaanpa muutama esimerkki tuoreista verotilastoista.

Fortumin entinen toimitusjohtaja Mikael Lilius: tulot yhteensä 2,6 miljoonaa euroa viime vuonna.

Suomen kovatuloisin eläkeläinen lienee Mikael Lilius, Fortumin entinen toimitusjohtaja, jonka miljoonien optiovoitoista nousi aikanaan Suomen hallitustakin heilutellut kohu. Lilius oli nostanut valtionyhtiön hyvän iskuun, ja siitä tietysti maksettiin työsopimuksen mukaiset kannustuspalkkiot. Sen ei katsottu sopivan valtionyhtiön siis veronmaksajien omistaman yhtiön imagoon. Kun Lilius siirtyi eläkkeelle, hänestä ei todellakaan tullut keppikerjäläistä. Vuonna 2017 hän tienasi pääomatuloja ja ansiotuloja yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Valtaosa on kaikkea muuta kuin lakisääteistä eläkettä, muun muassa yhtiön omia eläkejärjestelyjä. Liliuksen lakisääteinen eläke lienee noin 50 000 euroa kuukaudessa, lisäeläkkeet ja muut tulot tulevat siis sen päälle.

Nokian eläkeläinen Jorma Ollila tienasi viime vuonna yli 2 miljoonaa euroa.

Entisistä palkkajohtajista Nokian ex-toimitusjohtaja Jorma Ollila ja Koneen ex-johtaja Matti Alahuhta tulevat tulovertailussa Liliuksen perässä, mutta vain hitusen jäljessä. Alahuhdalla tulot yhteensä 2,5 miljoonaa euroa, Ollilalla ansiotuloja 2,1 miljoonaa. Mielenkiintoista on, että Ollilalla ei ole pääomatuloja ollenkaan, Alahuhdan tienesteistä niitä on puolet.

Stora-Enson entinen toimitusjohtaja Jukka Härmälä on suurituloisia eläkeläisiä: tulot 800 000 euroa vuodessa.

Kärjen takaa löytyy muitakin hyvätuloisia eläkeläisiä. Wärtsilän entinen konsernijohtaja Ole Johansson 1,3 miljoonaa euroa, Stora-Enson entinen toimitusjohtaja Jukka Härmälä lähes 800 000 euroa ja UPM-Kymmenen ex-toimitusjohtaja Juha Niemelä yli 600 000 euroa vuodessa. Näillä luvuilla on edessä hyvää ja turvattua vanhuutta – kunhan golfkärryn kumit pysyvät ehjinä.

Verotiedot ja eläke-eliitin vuosiansiot voivat kiihdyttää keskustelua eläkekatosta. Eläkekatolla tarkoitetaan yleensä eurorajaa, joka toimii maksettavan eläkkeen ylärajana. Yleisimmin eläkekattotavoitetta on toteutettu asettamalla työansioon perustuva eläkepalkkakatto, eli palkkaraja, jonka ylittävältä osalta eläkettä ei kerry. Suomen työeläkejärjestelmässä eläkekattoa ei ole, kattoa ei ole Hollannissa, Virossa eikä Britanniassa. Eläkepalkkakatto on käytössä muun muassa Ruotsissa ja Belgiassa.

Lue lisää eläkekatosta eri maissa täältä

Entisten yritysjohtajien eläkkeet voivat tuntua suurilta, mutta toisaalta ne kuvastavat vallitsevaa tilannetta. Vaikka heille laitettaisiin eläkekatto, työsopimuksella voi tehdä omia, lakisääteisen järjestelmän ohittavia järjestelyjä – puhutaan eläkekaton puhkaisusta.

Ylisuuret eläkkeet eivät siis poistuisi.

Riippuen eläkekaton rajasta, kärsijäksi jäisi todennäköisesti hyvätuloinen palkansaaja, jolla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia värkkäillä omaa eläkeikäänsä ja eläkettään. Todennäköisesti eläkekatto tietäisi sitä, että eläkemaksuja jouduttaisiin nostamaan, jotta eläkkeellä olevien eläkkeet saataisiin maksettua.

Suomen järjestelmässä verottaja joka tapauksessa tasaa suuria eläkeansioita tehokkaasti. Mikael Lilius tilitti viime valtiolle veroina 1,1 miljoonaa euroa yhteiskunnan palvelujen ja avustusten pyörittämiseen.

Kyllä silläkin homekoulun kylkeä korjailee.

Ketkä tienasivat yli 100 000 euroa? Katso tiedot IS:n verokoneesta täältä.

Lue kaikki jutut vuoden 2017 tuloista ja veroista täältä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?