Suomen Kuvalehden palkitsema Arja Paananen kirjoittaa Venäjästä – pelkää naapuri­maassa vain yhtä asiaa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomen Kuvalehden palkitsema Arja Paananen kirjoittaa Venäjästä – pelkää naapuri­maassa vain yhtä asiaa

Arja Paananen voitti Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon.

Julkaistu: 31.10.2018 21:54

Venäjä-asiantuntija Arja Paananen nappasi journalistipalkinnon.

Suomen Kuvalehden arvostetun journalistipalkinnon sai tänä vuonna Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Arja Paananen.

Lue lisää: Suomen Kuvalehden journalistipalkinto Ilta-Sanomien Arja Paanaselle

Paananen on tullut tunnetuksi Venäjä-asiantuntijana. Hän on seurannut vuosikymmeniä Venäjän tapahtumia.

– Hänen ei tarvitse työskennellä tulkkien tai avustajien varassa, eivätkä hänen jutuissaan puhu tulkit, vaan Vladimir Putin ja Dimitri Medvedev itse, Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa perusteli valintaa.

Arja Paanasen nimi on varmaankin painunut myös Kremlin johtajien mieleen.

Naantalin Kultarannassa Paananen kysyi kaksi vuotta sitten presidentti Vladimir Putinilta Venäjän käyttäytymisestä. Paananen sanoi, että Venäjän toiminnan voi tulkita siten, että se haluaisi tahallaan ajaa Suomea kohti Natoa.

Putin antoi hämmentävän vastauksen siitä, miten Venäjän joukot on vedetty 1 500 kilometrin päähän Suomen rajalta.

Arja Paananen kertoo, ettei hän ole koskaan tehnyt syvähaastattelua Venäjän korkeimmasta johdosta. Hän on päässyt tenttaamaan presidenttejä lehdistötilaisuuksissa.

– Meille suomalaisille toimittajille annetaan yksi tai kaksi kysymystä. Se on siinä.

Palkintoraati kehui Arja Paanasen syvällistä Venäjän paikallistuntemusta.

Kysymykset pitää Arja Paanasen mukaan miettiä niin, ettei niihin olisi helppo vastata kyllä tai ei.

– Me suomalaiset toimittajat osoitamme, että tämä asia huolettaa meitä tai me pakotamme johtajat reagoimaan johonkin.

Venäjän asioiden seuraamista helpottaa se, että Arja Paananen hallitsee venäjän kielen.

Hänellä on asunto Pietarissa ja hän viettää Venäjällä pitkiä aikoja.

Arja Paananen sanoo, ettei hän osaa pelätä Venäjällä.

– Ainoa asia, jota pelkään, on liikenne. Ajattelen, etten voi löytää uutista, joka tekisi minusta uhkan.

Paananen kertoo, että vaikka hän kirjoittaa kriittisiä juttuja, pitää erottaa politiikan taso ja tavallinen muu Venäjä. Näitä asioita ei saa sekoittaa keskenään.

– Yritän kirjoittaa niin, etten aliarvioisi tavallisia venäläisiä ihmisiä. Minusta he ovat mukavia, sivistyneitä ja osaavat nauttia elämän spontaaniudesta. Olen oppinut paljon heiltä elämänasennetta.

Arja Paananen sanoo, ettei hän osaa pelätä Venäjällä.

Paanaselta usein kysytään, miten hän innostui Venäjän kielestä ja kulttuurista.

Paananen on kotoisin Viitasaarelta ja maaseudulta. Perheellä ei ole venäläisiä juuria eikä karjalaista taustaa.

Arja Paananen kiittää opettajaansa.

– Elettiin 80-luvun alkua, jolloin Neuvostoliitto oli vähän pelottava. Opettaja osasi johdattaa meidät niin, että maa alkoi aueta kielen avulla.

Toimittajan työ kiinnosti Arja Paanasta.

– Ajattelin, että venäjän kieltä ja toimittajan työtä on vaikea yhdistää. Moskovan kirjeenvaihtajat olivat silloin vanhempia herrasmiehiä.

Lukion jälkeen Arja Paananen vietti välivuotta ja meni Alkio-opistoon. Opisto teki kevätretken Riikaan samaan aikaan, kun oli Tshernobylin onnettomuus.

– Silloin ei tiedetty, mitä tapahtui. Käänsin sen niin päin, että koska tietoa ei tullut, minä voin lähteä tietoa välittämään.

Venäjä vei mennessään. Hän ryhtyi opiskelemaan Jyväskylän yliopistossa venäjä pääaineena.

Paananen kertoo, että jossain vaiheessa Venäjä ei kiinnostanut ketään.

Krimin tilanteen jälkeen tilanne muuttui.

– Nyt saisi olla ympäri vuorokauden töissä.

Tapahtumien vyöry on nopeaa. Suomalaisten pitäisi tajuta, että jotain on tapahtumassa.

– Sitten tapahtuu yllätys ja sanotaan, että olihan näitä merkkejä.

Arja Paanasen mielestä Suomessa tarvitaan enemmän Venäjään erikoistuneita toimittajia. Hän toivoo, että nuoret toimittajat innostuisivat.

– Me, jotka nyt teemme Venäjästä uutisia, olemme 40- ja 50-vuotiaita.