Syyttäjät hiillostivat ex-poliisiylijohtaja Mikko Paateroa – ”Minulla ei ollut ajatusta, että joku syyllistyisi lainvastaisuuksiin”

Julkaistu:

Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero vetosi käräjäoikeudessa siihen, ettei koskaan saanut virallista reittiä tietoa Helsingin poliisin epäselvyyksistä.
Poliisijohtajien virkarikosjutussa aloitettiin keskiviikkona syytettyjen kuuleminen. Ensimmäisenä vuorossa oli entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, joka useiden muiden johtoasemassa olleiden poliisimiesten tavoin on epäiltynä Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan valvonnan laiminlyömisestä.

Kihlakunnansyyttäjät Mari Mattila ja Harri Tiesmaa hiillostivat Paateroa, joka puolustautui sillä, ettei hän koskaan saanut tietoa Helsingin tietolähdetoiminnan lainvastaisuuksista.

– Luotin, että jos tulee esiin asioita, joissa tarvitaan poliisiylijohtajan kannanottoa, niin niitä tulisi. Mutta ei tullut, Paatero sanoi.

Syyttäjien mukaan Paatero sai tietää Helsingin ongelmista ensimmäisen kerran jo vuonna 2009, jolloin hän sai eteensä Poliisihallituksen silloisen kehityspäällikön Tomi Vuoren laatiman muistion. Paatero oli tilannut selvityksen poliisin laillisuusvalvonnan tilasta ja Jari Aarnion johtaman Helsingin huumepoliisin ensimmäisestä virkarikostutkinnasta, joka oli juuri siirtynyt syyteharkintaan.

– Uutena poliisiylijohtajana pyrin saamaan kokonaiskuvan ja tilannekuvan, Paatero selitti Vuoren toimeksiantoa.

Muistiossa muun muassa selostettiin tapauksia, joissa Helsingin huumepoliisin epäiltiin katsoneen tiedottajiensa rikoksia läpi sormien. Paatero vastasi syyttäjälle, ettei hän lukenut muistiota sillä ajatuksella, että hänen olisi tullut ryhtyä selvittämään mahdollisia lainvastaisuuksia.

– Suhtauduin niin, että tiesin taustalla olevan koko ajan olevan tutkintaa. Kuvittelin, että prosessissa asiat normaalilla tavalla selvitetään. Minulla ei ollut ajatusta, että joku suoraan syyllistyisi lainvastaisuuksiin. Muistio oli minulle poliisiylijohtajana tilannekatsaus siitä, missä mennään.

Paatero vetosi vastauksissaan kerta toisensa jälkeen siihen, ettei kukaan tuonut Helsingin huumepoliisin tietolähdeongelmia hänen tietoonsa virallista, työjärjestyksen mukaista reittiä, joka hänen mukaansa olisi ollut ensisijainen kanava raportoinnille.

– Koko valvontaketjuhan lähtee alhaalta ylöspäin. Jos joku olisi päätynyt näkemykseen, että on lainvastaisesti menetelty, niin olisi pitänyt viedä lähiesimiesten kautta ylöspäin, Riikonen vastasi kysymykseen siitä, kuka olisi laiminlyönyt valvonnan.

Paatero itse ei kertomansa saanut raportteja sen paremmin Poliisihallituksen rikostorjuntayksiköstä tai laillisuusvalvonnasta, salaisen tiedonhankinnan seurantaryhmältä kuin Helsingin poliisikomentajalta Jukka Riikoselta, jonka lähiesimies hän oli.

– Ei kukaan sanonut, että Helsingin poliisi on rikkonut lakia. Olisin tietenkin puuttunut, jos olisi sanottu. Tulkinnoista on ollut keskustelua, Paatero sanoi.

Tällä Paatero viittasi muun muassa keskusteluun siitä, tarvitaanko rekisteröintiin tietolähteen suostumus ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Paateron mukaan poliisilaitoksilta saaduissa palautteissa säännöksiä pidettiin tulkinnanvaraisina, mikä on yksi keskeisistä puolustuksen argumenteista koko jutussa.

Vuoden 2009 muistiossa esitettyihin Helsingin poliisin epäiltyihin läpi sormien katsomisiin palattiin vuonna 2012. Alkuperäisessä muistiossa oli selostettu tapaus, jossa Helsingin poliisin epäiltiin jättäneen oman tiedottajansa huumerikosjutun tutkimatta.

Juttu oli sittemmin siirretty Espoon poliisille. Se tutkittiin ja vuonna 2012 käräjäoikeus antoi langettavan tuomion. Paatero sai tuomion tiedokseen ja lähetti sen sähköpostilla Jari Aarnion esimiehelle Riikoselle.

”Tässä asiassa ei ole minun kannaltani mitään ongelmaa ja luotan täysin joukkoihisi. Halusin vain, että tiedät asian, jos se vielä putkahtaa jostain esille ja teillä on silloin vastaukset valmiina”, Paatero kirjoitti Riikoselle.

Syyttäjä Mattila kysyi, mitä Paatero tällä tarkoitti. Paatero sanoi lähettäneensä tuomion Helsingin poliisikomentajalle vain tiedoksi ja arvioitavaksi.

– Että hän arvioisi sitten tilanteen. Ei minulla ollut mitään mielipidettä, mihin pitäisi vastata. Ajatus oli varmistaa se, että järjestelmät ovat kunnossa ja voidaan vastata.
    Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävässä virkarikosjutussa on syytettynä useita entisiä ja nykyisiä poliiseja, joiden epäillään laiminlyöneen velvollisuuksien Helsingin poliisin tietolähteiden rekisteröinnistä tai sen valvonnasta.

    Paateron ohella syytettyinä ovat muun muassa entinen Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen, Helsingin apulaispoliisipäällikkö Lasse Aapio, entinen Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio ja keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot. Heistä Aapio ja Lardot ovat syytteiden käsittelyn ajan virasta pidätettyinä.