Irtisanomiskiistasta tuli koko Suomen riita – tästä laissa on kysymys - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Irtisanomiskiistasta tuli koko Suomen riita – tästä laissa on kysymys

Julkaistu: 24.10.2018 11:33

Pärstäkertoimella ei pitäisi jatkossakaan saada potkuja.

Hallituksen uudessa ehdotuksessa otetaan yrityksen koko yhdeksi tekijäksi irtisanomisissa.

Alun perin hallitus ehdotti henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista alle 20 hengen yrityksissä, mutta sittemmin ehdotus rajattiin alle 10 hengen yrityksiin, joita myös mikroyrityksiksi kutsutaan.

  • Katso yllä olevalta videolta, mitä mieltä viime viikolla Helsingin kaduilla oltiin poliittisista lakoista

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen linjaa, että hallitus on saattanut luoda vahingossa ”sekasikiön” nostaessaan yrityksen koon ratkaisevaksi perusteeksi. Kyse ei olisi henkilöperusteisesta eikä taloudellis-tuotannollisesta syystä vaan jostain, mitä juridiikka ei vielä tunne.

– Myös karenssia määriteltäessä pitäisi ottaa huomioon, jos irtisanomiskynnys ylittyisi nimenomaan yrityksen koon vuoksi, hän toteaa.

Hallituksen esityksen tavoitteena on madaltaa pienten yritysten työllistämiskynnystä. Tilastokeskuksen vuoden 2016 tietojen mukaan mikroyrityksissä työskenteli 333 000 suomalaista.

Irtisanomisen perusteena pitäisi jatkossakin olla asiallinen ja painava syy. Työministeri Jari Lindström on monesti painottanut, ettei pärstäkerroin riitä jatkossakaan irtisanomiseen.

Alle 10 hengen yrityksissä syy voisi kuitenkin olla nykyistä vähäisempi. Lakitekstin mukaan velvoitteiden rikkominen, laiminlyönti tai työntekijän työntekoedellytyksien muuttumisen pitää olla niin merkittävää, ettei työnantajan voida edellyttää jatkavan työsuhdetta – yrityksen koko huomioon ottaen.

– En ole vieläkään nähnyt yhtään konkreettista esimerkkiä siitä, milloin kynnys tulevaisuudessa ylittyy mutta ei tällä hetkellä, Koskinen toteaa.

Myös nykyisin yrityksen koko vaikuttaa kokonaisarvioon irtisanomisen kohtuullisuudesta, hän huomauttaa.

– Jos on pieni yritys, jossa joku keittää kahvia. Työnantaja pyytää työntekijää keittämään kahvia, mutta tämä kieltäytyy, kyseessä voisi olla niin vähäinen rikkomus, ettei kynnys nykyään ylity. Lakiehdotuksen mukaan se voisikin riittää, hän pohtii.

Toisena esimerkkinä Koskinen antaa Roosa nauhan tilapäisen kantamisen työnantajan ohjeistuksen vastaisesti.

Oikeuskäytäntö määrittää Suomessa pitkälti, milloin perusteet irtisanomiselle täyttyvät. Niin olisi myös uuden lain astuttua voimaan, joten vasta vuosien kuluttua olisi tiedossa, mitä lakiehdotus käytännössä muuttaisi.

Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen selvitti ehdotuksen vaikutuksia lakiluonnokseen. Hän arvioi, että esitys lisäisi sekä rekrytointeja että irtisanomisia. ”Nettovaikutus työllisyyteen on teoreettisesti epäselvä”, on lakiluonnokseen kirjattu.

  • Katso alla eilinen video JHL:n lakosta, jolla vastustettiin irtisanomislakia

Ehdotuksessa myös poistetaan pieniltä työnantajilta velvollisuus tarjota työntekijälle muita työtehtäviä irtisanomisen sijaan ja lyhennettäisiin karenssiaika kaikenkokoisissa yrityksissä 90:stä 60 päivään.

– En halua ottaa poliittisesti kantaa, mutta tämä on juridisesti erikoisen vaikea lakihanke, Koskinen toteaa.

Hänen mielestään koeajan kokeiluluonteinen töiden luonteeseen perustuva pidentäminen pienissä yrityksissä toteuttaisi hallituksen tavoitteen paremmin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?