Munasitko lapsesi lakkoeväiden kanssa? Tiistaina onnistut, Marttaliiton vinkeillä – voileivän kanssa voi tehdä ratkaisevan virheen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Munasitko lapsesi lakkoeväiden kanssa? Tiistaina onnistut, Marttaliiton vinkeillä – voileivän kanssa voi tehdä ratkaisevan virheen

Voileipä on eväiden kuningas, mutta sen kanssa voi tehdä karmean virheen, jota lapsesi ei anna anteeksi.

Marttaliiton eväänteon ohjeilla tiistaista tulee parempi päivä.

22.10.2018 19:01

Tiistaina on JSL:n toinen lakkopäivä.

Munasitko maanantaina lapsesi lakkoeväiden kanssa?

Palasiko päiväkodista kotiin kiukkuinen tai hysteerinen lapsi, jonka veren sokeri oli huolestuttavasti laskenut?

Eikö kotikunnassasi ole miljonääriä ojentamassa auttavaa kättä ja spagettia, kuten Seinäjoella?

Ei hätää. Näillä Marttaliiton eväänteon ohjeilla tiistaista tulee parempi päivä.

Marttojen viesti tiivistyy kolmeen sanaan, joista myös valmentaja, konsultti ja jääkiekkoleijona numero 79, Juhani Tamminen, on tunnettu: Keep it simple.

Vähävarainen Mia suri eilen IS:ssa, kuinka hän joutui tekemään lapselleen ”jotain voileivän tynkää” ja ”antamaan porkkanaa ja omenaa”.

– Hassu asenne, sanoo Martta-liiton kotitalousneuvoja Arja Hopsu-Neuvonen, jonka mielestä voileivät, omenat ja porkkanat ovat eväsrintamalla ihan parasta.

Tässä Hopsu-Neuvosen vinkit ravitsevien ja ruokaturvallisten eväiden pakkausturvalliseen tekoon.

1. Infra

Lähdetään liikkeelle repusta tai koululaukusta.

– Lähtökohta on, että eväät on helppo pakata. Ne eivät saa valua niin, että kirjat sotkeentuvat. Nykyisinhän ei ole totuttu siihen, että repussa on eväitä.

– Useimmista kodeista löytyy muovisia pakasterasioita. Ne ovat hyviä, ja lapsi saa ne helposti auki, mikä on aika oleellista, Hopsu-Neuvonen korostaa.

Vaihtoehtoisesti voi hyödyntää aivan tavallisia ja monesti hyvinkin runsaslukuisia kertaalleen käytettyjä leipäpusseja.

– Ne voi sulkea kumilenksulla, teipillä tai laittaa pussinsuun solmuun ellei kotoa sitten löydy leipäpussinsulkijoita.

Mikäli lapsi ei saa pussiin tehtyä solmua auki, häntä voi pyytää lainaksi askartelusakset.

Koululaisen eväät pitäisi pakata niin, etteivät reppu ja kirjat sotkeennu.

2. Runko

Hopsu-Neuvonen sanoo painokkaasti yhden sanan: voileipä.

– Voileipä päällysteineen on kaikkien eväiden runko. Se on kuin välipala, mutta enemmän. Se karkottaa nälän.

Säilyvyyden kannalta on aivan samantekevää, laittaako leivän päälle juustoa, tavallista makkaraa, meetwurstia vai kinkkua.

Sitähän moni miettii – aivan turhaan.

– Ihan varmasti kaikki säilyvät. Eihän tämä eroa mitenkään luokkaretkestä tai kesäisestä metsäretkestä, Hopsu-Neuvonen rauhoittelee mahdollisia ruokamyrkytyksiä pelkääviä vanhempia.

Myös voi ja margariini säilyvät syömäkelpoisina yhtä hyvin. Ei toinen ole toista parempi evään liukaste.

Leipä ja tykötarpeet, siinä eväiden runko. Valmiiksi täytetyssä sämpylässä piilee kuitenkin kompastuskivi: Kurkku ja tomaatti liitsaantuvat huoneenlämmössä (katso kohta 5.).

3. Tuki

Voileipien ohessa hyvien eväiden toinen peruselementti ovat hedelmät ja vihannekset.

– Omenat voi viipaloida pakasterasiaan valmiiksi, mandariineja on nyt kaupoissa, porkkanapalat ovat hyviä, Hopsu-Neuvonen luettelee. Muutkin hedelmät tulevat kyseeseen.

– Ja banaaniahan ei tarvitse edes pakata, kun se on valmiiksi omassa pakkauksessaan.

Riittää, kun kuorii banaanin eli riisuu sen kuorestaan hetken kukoistukseen.

4. Salainen ase

Viime vuosituhannelta muistetaan tv-mainos ”Mene munalla töihin”. Eikä turhaan.

– Kaikkihan eivät munasta pidä, mutta jos lapsi suinkin munasta pitää, niin leivän väliin voi laittaa keitetyn tai paistetun kananmunan. Se on aivan loistava eväs, Hopsu-Neuvonen ylistää munan mahtavuutta.

Hedelmät ja vihannekset voi pilkkoa valmiiksi, tai pyöräyttää vaikka salaatin.

5. Pahin kompastuskivi

Leipiä voi raikastaa kurkulla tai salaatinlehdillä tai tomaatilla, mutta silloin pitää olla tarkkana. Raikastus voi viedä ojasta allikkoon. Juuri nyt eväiden tekijä voikin tehdä ratkaisevan, peruuttamattoman virheen.

– Niitä ei missään nimessä pidä laittaa valmiiksi leivälle, vaan erikseen rasiaan, Hopsu-Neuvonen varoittaa.

– Kaikki tietävät, miten valmiiksi täytetyssä sämpylässä kurkku ja tomaatti liitsaantuvat huoneenlämmössä. Niistä tulee epämiellyttäviä eikä lapsi halua syödä sellaista.

6. Ihmeneste

– Maito ei ehkä ole hyvä, Hopsu-Neuvonen miettii.

Paitsi nesteen pakkaamisen riskit, lämmin maito ole yhtä hyvää kuin kylmä maito.

Sitä paitsi.

– Kaksi päivää pärjää aivan mainiosti pelkällä vedellä. Koulusta ja päiväkodista saa varmasti vettä ja reppuun voi ottaa mukaan mukin, jos ei tiedä, saako sellaista koulusta.

Vesi on aliarvostettua. Se on vaatimatonta mainettaan parempi janonsammuttaja.

Vesi on oivallinen ruokajuoma.

7. Improvisoi

Hopsu-Neuvonen ei kehota, joskaan ei estäkään, pakkaamasta eväiksi tuorepuuroja.

– Ne vaativat omanlaisena pakkaamisen, tässä on kuitenkin kyse vain kahdesta päivästä, Hopsu-Neuvonen muistuttaa.

Sen sijaan kannatta katsoa, mitä pikkuyllätystä omasta jääkaapista tai kuiva-ainekaapista saattaisi löytyä.

– Pähkinät, manteli, rusinat, kaikki ovat hyviä.

Hopsu-Neuvonen ei pidä mahdottomana ajatuksena muutaman suklaapalan pakkaamista mukaan ”hätävaraksi”. Tietysti niin, että suklaa ei sula surkeasti repunpohjalle.

– Kun kotitalouksia kehotetaan varaamaan koteihin kolmen päivän ruuat, niin sielläkin suklaa on hyvä hätävara, Hopsu-Neuvonen vertaa. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, kriisitietoisuudessakin.

Eväiden koostamisesta voi kehittää perheen yhteisen, hauskan puuhan.

8. Yhteisöllisyys

– Monille lapsille voi olla elämysmatka tehdä kotona omia eväitä. Voipaperi ja eväspussit saattavat olla uusi kokemus, Hopsu-Neuvonen rohkaisee vanhempia kasaamaan eväät yhdessä lastensa kanssa.

Sitä paitsi näin lapsi tulee tutuksi eväiden kanssa jo ennen kuin avaa reppunsa koulussa.

– Ja jos kotoa löytyy jotain ylimääräistä, esimerkiksi omena, niin sen voi hyvin ottaa mukaan ja antaa koulussa jollekin, jolta sellainen puuttuu. Sellaista yhteisöllistä ajattelua, Hopsu-Neuvonen kannustaa.

Teoriaa. Mikä on eväs? Wikipedian mukaan eväs tarkoittaa esimerkiksi piknikille, kouluun tai työhön mukaan otettavaa valmista ruokaa. Sanaa käytetään tavallisesti monikkomuodossa eväät, joka viittaa mukaan pakattavien ruokien kokonaisuuteen.

Eväät liittyvät koulunkäyntiin sellaisissa kulttuureissa, joissa ei ole tapana järjestää kouluruokailua ja joissa ei ole mahdollisuutta palata lounaalle kotiin. Työelämässä eväät ovat työpaikkaruokailun edeltäjä tai vaihtoehto.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?