Kökkähenki syttyi Seinäjoella – yrittäjät ajoivat soppatykit koululle asemiin lakkopäiväksi

rac

Julkaistu:

Seinäjoella paistettiin makkaraa pesäpalloilijoiden kanssa ja maisteltiin miljonäärin tarjoamaa ruokaa. JHL:n lakko sai yrittäjät vastaiskuun.
Lintuviidan koulua käyvä Eero kehui soppatykistä saatua lohikeittoa erilaiseksi, mutta hyväksi. Kaikkiaan yrittäjät tarjosivat Seinäjoella ruuan 900 oppilaalle.

Etelä-Pohjanmaalla yrittäjät käärivät hihansa viime viikon lopulla, kun tieto JHL:n lakon vaikutuksista koululaisten ruokailuun tuli ilmi. Teuvalaisen Ruokapirtin yrittäjä Ilpo Saksa arvelee, että yrittäjien sisällä leimahti eteläpohjalainen kökkähenki.
– Täällä otetaan haasteita vastaan. Kun joltain taholta tulee viestiä, niin aina kykyjen mukaan autetaan, Saksa vakuuttaa.

Muun muassa Raisiossa kaupunki puuttui yrittäjien toimintaan ja kieltäytyi vastaanottamasta apua. Etelä-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja, eduskunnan puhemies Paula Risikon (kok) aviopuoliso Heikki Risikko sanoo, että Seinäjoella asenne oli toinen.

– Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki sanoi heti, että ilman muuta, Risikko kertoo.

Seinäjoella Hotel Sorsan­pesän ravintolassa lapset pääsevät maanantaina ja tiistaina maistelemaan miljonääri Reima Kuislan tarjoamaa ruokaa, joka oli maanantaina spagetti bolognesea ja tiistaina hirven­lihakeittoa. Lintuviidan koululla syödään maanantaina teuvalaisyritysten tuomaa kalakeittoa ja tiistaina hernekeittoa, ja lisäksi Tanelinrannan koululla lapset pääsivät maanantaina paistamaan makkaraa seinäjokelaisen Superpesisjoukkueen JymyJussien kanssa.

Risikko sanoo, että kaikkiaan yrittäjät muonittavat Seinäjoella alkuviikosta 900 oppilasta.

– Onhan se merkittävä kustannus. 900 kertaa kaksi päivää, niin puhutaan isosta summasta. Mutta se menee hyvään tarkoitukseen, Risikko sanoo.

Risikko kertoo henkilökohtaisesti kannattavansa irtisanomislakia.

– Kannatan sitä, että näitä joustoja saadaan ja kannattaisin vielä enemmän sitä, että päätösvaltaa saataisiin työpaikan tasolle. Joka tapauksessa lapset tai yrittäjät eivät ole tässä osapuolia. Ay-liike tässä haluaa painostaa hallitusta ja on hiukan vaikeaa ymmärtää, että miksi se tehdään lasten ja vanhusten kautta, Risikko sanoo.
Maanantaina Lintuviidan koululla soppatykin edessä oli lounasaikaan jonollinen vilkkaita lapsia. Koululaisten mielestä erilainen kouluruokailu tuntui lähinnä jännittävältä.

Lintuviidan koulun rehtori Anne-Mari Haapala kertoo, ettei Lintuviidan koulu valikoitunut avustuksen kohteeksi sattumalta.

– Yksi peruste siihen, miksi juuri meidän koulumme valikoitui, oli se, että meillä on kymmenen prosenttia maahanmuuttajia eikä tiedotus aina tavoita heitä ihan kieliesteistäkin johtuen, Haapala sanoo.

Aamulla rehtori oli kuuluttanut lyhyesti siitä, miksi maanantai ja tiistai ovat koulussa poikkeuksellisia päiviä.

– Kerroin, että Suomessa on lakko päällä nyt tämän alan työntekijöillä. Kerroin vähän perusteita siitä, että heillä on oikeus lakkoon ja meillä on mahdollisuus nyt saada tällä tavalla yrittäjiltä kädenojennus ruokailun merkeissä.

Lintuviidan koulussa kuudetta luokkaa käyvä Eero sanoo, että soppatykistä saatu ruoka oli hyvää. Ruoka nautittiin omien pulpettien ääressä.

– On se ihan hyvää. On vähän erilaista kuin koulussa, mutta hyvää kuitenkin.

Eero ja hänen kaverinsa Tuukka eivät pitäneet poikkeavaa ruokajakelua kovin ihmeellisenä vaan arvelivat, että lohikeitolla pärjää koulupäivän hyvin.


Teuvalaiselle yrittäjälle Ilpo Saksalle päivästä tulee tavallista pidempi. Soppaa alettiin keitellä aamulla jo kuudelta, ja Saksa arvelee, ettei illalla olla valmiita ainakaan ennen yhdeksää. Koululaisten ruokailun järjestämisen lisäksi yrittäjä hoitaa myös tavanomaiset työnsä.

Saksa lähti soppatykin kanssa matkaan Risikon ehdotuksesta, mutta hän on itse sitä mieltä, etteivät asiat etene riitelemällä. Työnantajana hän kertoo miettineensä irtisanomislakia paljon etenkin sen jälkeen, kun hän on itse ollut tilanteessa, jossa pieneen yritykseen palkattu henkilö ei sopeutunutkaan työporukkaan.

– Yhteisö alkoi oireilla ja kysellä, että miksi yksi saa aina sitä ja tätä ja saa olla poissa. Se oli hankala tilanne, kun koeaika oli jo ohi. Sen takia se pieni yrittäjä saattaa miettiä, että jos käy näin, niin mitäs sitten.

– Monesti sanotaan, että irtisanominen on helppoa, mutta varsinkin pienten yrittäjien kohdalla on niin, että työntekijään sitoudutaan aika tavalla. Siinä väännetään kyllä itkua, jos pitää jollekin sanoa, että pitää lähteä, Saksa sanoo.