Opettajat avautuvat HS:ssä lähihoitajaksi opiskelevista: ”On niitä, joiden pelkään olevan vaaraksi potilaille”

Julkaistu:

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan, kuinka monet ammattioppilaitosten opettajat ovat huolissaan opiskelijoiden oppimisvaikeuksista ja työelämässä pärjäämisestä.
Helsingin Sanomien haastattelemien ammattikoulujen opettajien mukaan etenkin lähihoitajakoulutuksessa on yhä enemmän opiskelijoita, joilla on isojakin oppimisvaikeuksia ja heikot peruskoulun pohjatiedot, kuten ongelmia kertotaulun kanssa. Monen opettajan mukaan oppimisvaikeuksien kanssa kuitenkin pärjättäisiin, jos oppitunteja olisi riittävästi.
Opettajien mukaan jotkut opiskelijoista eivät jaksa lähteä aamulla kouluun tai töihin, ja jotkut tulevat humalassa tenttiin. On myös masentuneita tai niitä, jotka uhkailevat opiskelukavereitaan. Monet opettajista kertovat, että heillä on opiskelijoita, joita ei uskalla päästää työpaikalle harjoitteluun, koska opiskelija ei ole oppinut perusasioita, kuten esimerkiksi lääkkeiden oikeaa annostelua. Matematiikan opettaja sanoo, että lääkelaskutehtävissä lähdetään liikkeelle alakoulun laskuista.

– Osa näistä opiskelijoista kykenisi hyvin opiskelemaan vaikka lääkiksessä, ja sinne osa tähtääkin. Mutta sitten on niitä, joiden pelkään olevan vaaraksi potilaille, jos he joskus valmistuvat ja päätyvät työelämään, matematiikan opettaja kuvailee.
Koko ammatillinen koulutus on ollut muutosten myllerryksessä ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Reformin uudistukset tulivat voimaan vuoden 2018 alusta, ja koskivat ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, tutkintorakennetta, koulutuksen toteuttamismuotoja sekä järjestäjärakennetta.

Hallitus on leikannut ammatillisen koulutuksen määrärahoista 190 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen.

Oppimisvaikeudet ja perusasioiden tietämättömyys on noussut uutisotsikoihin toisesta näkökulmasta jo aiemmin, mutta tuolloin ihmetyksen aiheena oli nuorten perustaitojen puute. Ilta-Sanomat kirjoitti toukokuussa ensin kymppiluokalla ja sittemmin ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa Valma-koulutuksessa opettaneesta opettajasta, joka kritisoi suomalaisia kouluja epäonnistumisesta perusasioiden opettamisessa.

Lisäopetuksen lehtori ihmetteli välttämättömimpien perustaitojen puutetta monilla peruskoulun päättäneillä oppilaillaan, jotka ovat muutoin kyvyiltään normaaleja nuoria.
Hän kertoi tuolloin, että hänen oppilailleen kymmenjärjestelmä on usein vieras, kertolaskun ja prosenttilaskun kanssa on ongelmia, eikä esimerkiksi ison alkukirjaimen käyttöä virkkeen alussa muisteta – edes omassa nimessä. Hänen mukaansa nuoret eivät useimmiten ole myöskään opetelleet esimerkiksi allekirjoitusta, jota tarvitaan sopimuksiin.

– Minulla on oppilaita, jotka eivät tiedä onko esimerkiksi 200 vai 2000 suurempi luku, hän kuvaili.

– Oppilaillani esimerkiksi matemaattiset taidot saattavat olla ala-astetasoa. Että esimerkiksi ala-asteen kolmannella tai neljännellä opetettavia perusasioita ei hallita.

Opettaja kertoi tuolloin IS:lle, että hänen kokemuksensa mukaan Suomessa on liian paljon sellaisia peruskoulun päättäneitä nuoria, joiden valmiudet eivät riitä edes perusasioista selviämiseen.

Suurimmaksi huolekseen hän kertoi sen, kuinka nämä aikuistuvat nuoret tulevat pärjäämään sekä työ- että arkielämässään.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt