Kotimaa

Kuopion 4 ihmishenkeä vaatineen bussiturman tapahtumien kulku selvinnyt – nämä tekijät johtivat onnettomuuteen

Julkaistu:

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan neljän matkustajan hengen vaatinut bussiturma oli monen tekijän summa.
Kuopion bussiturman tapahtumien kulku on pääosin selvä, Onnettomuustutkintakeskus tiedottaa. 24.8 tapahtuneessa onnettomuudessa moottoritien liittymästä poistunut linja-auto päätyi sillalta alas junaradalle. Neljä matkustajaa kuoli.

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnan mukaan bussin kuljettaja lähestyi risteystä aivan liian suurella nopeudella. Linja-auto lähestyi moottoritien ramppia noin 90 km/h nopeudella rajoituksen ollessa 100 km/h. Rampilla auton nopeus hidastui kuitenkin vain vähän. Lisäksi vasemmalle kääntyvien kaistalla oli autoja.

Kun kuljettaja havahtui tilanteeseen, hän yritti kertomansa mukaan jarruttaa siinä onnistumatta. Törmäyksiä välttääkseen kuljettaja käänsi risteyksessä voimakkaasti oikealle.
Koska auton nopeus oli niin suuri, ei kääntyminen onnistunut vaan bussi kaartoi keskisaarekkeen yli ja törmäsi henkilöautoihin. Tämän jälkeen bussi suistui vinosti sillan kaiteen läpi päätyen ilmalennon jälkeen junaradan kallioleikkauksen päälle. Auton peräosa putosi vasen kylki edelle radalle, mutta keula jäi nojaamaan kallioleikkauksen yläosaa vasten.


Nopeus risteysalueella oli vähintään 50 km/h, mutta kaarrosjäljistä, törmäysjäljistä ja ilmalennon pituudesta päätellen mahdollisesti reilusti enemmän. Muuta kuin rampin ylämäestä, sivuluisusta ja törmäyksistä johtuvaa hidastumista ei tilanteessa todennäköisesti tapahtunut. Ajopiirturin epätarkkuus ei mahdollista tarkkoja nopeustietoja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan onnettomuuden taustalla on useita tekijöitä. Ramppi oli lyhyt ja siinä oli vasta lähellä risteystä taajamamerkki, joka ohjasi hidastamiseen. Lisäksi moottoritien ja rampin välissä oleva puusto rajoitti näkemää risteykseen.

Kuljettajan terveydentila ja siihen nähden raskas työtehtävä alensivat hänen vireystilaansa. Kuljettajalla oli vain vähän kokemusta hänen ajamastaan autosta ja hän tunsi sen hallintalaitteet kuten hidastimen ja vakionopeussäätimen huonosti.
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan yhdessä nämä tekijät vaikuttivat vaaratilanteeseen ajautumiseen. Viitteitä vakionopeussäätimen osuudesta onnettomuuteen ei kuitenkaan ole. Kuljettaja ei käyttänyt matkalla hidastinta, joka on raskaassa kalustossa yleensä käytetty rauhallinen tapa hidastaa vauhtia.

Tutkinnan mukaan vakavimmat vammat ja kuolemat aiheutuivat sivuttaisesta törmäyksestä, joka aiheutui auton perän iskeytymisestä junarataan. Sivuttaisliike aiheutti matkustajien iskeytymisen vasten auton matkustamon sivuseinää. Pahimmilta seurauksilta olisi vältytty, mikäli auto ei olisi pudonnut kallioleikkaukseen. Matkustamon etuosassa olleet henkilöt selvisivät onnettomuudesta eriasteisin vammoin.

Onnettomuustutkintakeskus jatkaa työtään muun muassa selvittämällä ajoterveyteen, väsymyksenhallintaan, kalustoperehdytykseen ja muuhun turvallisuusjohtamiseen liittyviä käytäntöjä ja vaatimuksia linja-autoalalla sekä liikennejärjestelyjen periaatteita. Lisäksi selvitetään pelastustoiminnan ja ensihoidon kulkua. Tutkintaselostus turvallisuussuosituksineen valmistuu ensi vuoden 2019 alussa.