Kotimaa

HUS:in toimitusjohtaja tyrmää hallituksen sote-säästö­tavoitteen: ”Eihän siihen usko kukaan”

Julkaistu:

HUS:in toimitusjohtaja Aki Lindénin mukaan kolmen miljardin sote-säästö ja valinnanvapaus on mahdoton yhtälö.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén kritisoi sunnuntaina Lännen Medialle hallituksen sote-uudistuksen säästötavoitetta suhteessa valinnanvapauteen. Sote-uudistuksessa tavoitteena on karsia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Lindénin mukaan samaan yhtälöön eivät mahdu kolmen miljardin säästötavoitteet, valinnanvapaus ja palveluiden laajentaminen julkisilla rahoilla.

– Jos lupaillaan laajempaa valinnanvapautta, minkä ihmiset ymmärtävät niin, että valtio tai kunnat rahoittavat heidän puolestaan sen, mistä he ovat tähän asti maksaneet (yksityisellä) itse, niin eihän se ole mitenkään sovitettavissa yhteen säästötavoitteen kanssa, Lindén sanoo nyt IS:lle.

Lindénin mukaan yksityisellä hankituista palveluista korvattaisiin julkisin varoin vain osa. Loppulasku jäisi asiakkaalle itselleen.



Jos oheinen grafiikka ei näy, voit katsoa sen tästä.



Lindén huomautti jutussa että Suomi käyttää jo nyt verrattain vähän rahaa terveydenhuoltoon esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan ja Ranskaan nähden – ja vieläpä verrattain hyvin tuloksin hoidon laadussa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lindén kertoo pohjaavansa tietonsa lääketieteellisen The Lancet -julkaisun keväiseen artikkeliin, jossa vertailtiin terveydenhuoltoon käytettyjä menoja ja laatua eri maissa.

Suomessa terveydenhuollon osuus bruttokansantuotteesta oli 9,5 prosenttia vuonna 2016. Tästä julkista rahaa oli 7,0 prosenttia. Loput 2,5 prosenttia tulevat siitä, mitä kansalaiset maksavat itse esimerkiksi sairaalamaksuina, lääkemenoina, yksityisillä käynteinä.

– Jos julkisen rahan osuutta vertaa muihin maihin, se on Suomessa merkittävästi pienempi. Eli meidän itse maksama osuus (2,5 prosenttia) on poikkeuksellisen suuri.

Tässä valossa hallituksen kolmen miljardin säästösuunnitelma kuulostaa Lindénistä erikoiselta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Jos niin sanotusti isosti katsoo, niin eihän meillä ole terveydenhuollossa oikeasti mitään tasoleikkaamisen tarvetta. Paljon voidaan kyllä parantaa ja tehostaa ja saada järkeviäkin säästöjä. Mutta jos lähdetään siitä, että koko sote-uudistuksen tarkoitus on kolmen miljardin kustannussäästö, niin eihän siihen usko kukaan.

Samoilla linjoilla on Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori ja HUS:in hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen.

– Huomattavaa on se, että meillä julkisen rahoituksen osuus on huomattavasti pienempi kuin muilla Pohjoismailla. Silti me olemme pystyneet luomaan kutakuinkin yhtä hyvän palvelujärjestelmän kuin muissa Pohjoismaissa. Eli on täysin epärealistista ajatella, että meillä olisi suuria säästömahdollisuuksia.

– Sote-uudistuksen malli, mitä Akikin (Lindén) kritikoi, on täysin hölmö. Haetaan kallista tapaa, joka ei tuo vaikutuksia sen sijaan, että pantaisiin niitä asioita kuntoon, joissa meillä on järjestelmässä korjattavaa eli perusterveydenhuoltoon todellakin tarvitaan lisää rahaa ja lisää lääkäreitä. Ei se asia miksikään muutu.

Tarvitaanko lisää lääkäreitä vai ei?

Lääkäriliitossa ollaan myös sitä mieltä, että perusterveydenhuoltoon tulisi satsata enemmän.

– Se on ollut juhlapuheissa tämä perusterveydenhuollon pelastaminen. Mutta se ei siltikään tunnu oikein toimivan vielä kaikkine osineen ja kaikkialla, sanoo Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Lääkärivajetta on, tosin määrä vaihtelee alueittain. Esimerkiksi Kainuussa vaje on suuri, toisin kuin kasvukeskuksissa.

– On myös sairaanhoitopiirejä, joiden alueella terveyskeskuslääkärien virat on kaikki täynnä. Paikoitellen on se ti­lanne, et vaikka olisi kaikki virat täynnä, niin silti hoitoon pääsy terveyskeskuksissa kestää. Että siellä on mitoitus väärin.


HUS:in Lindénin yksi ratkaisu perusterveydenhuollon ongelmiin olisi lisätä lääkäreiden määrää.

– Siinä mielessä olen osittain samaa mieltä Lindénin kanssa, että terveyskeskuksiin pitäisi saada enemmän lääkäreitä. Mutta sanotaan, että Lääkäriliiton mielestä ratkaisu ei ole se vakioresepti, että lisätään lääkärikoulutusta.

Suomalaisten opiskelu lääkäriksi ulkomailla on kasvanut viime vuosina rajusti. Halilan mukaan Suomesta ja ulkomailla opiskelevista valmistuu lähivuosina huomattavasti enemmän lääkäreitä kuin ammattikunnasta eläköityy.

– Soteen liittyen se olisi hyvä, että me saisimme koko lääkärikapasiteetin käyttöön. Meillä on taatusti yksityispuolella hyödyntämätöntä kapasiteettia. Sinänsä meillä lääkäreitä on ihan riittävästi tässä maassa, mutta että jos voi sanoa yksinkertaistaen että ne on osin "väärässä paikassa".

– Julkinen sektori on järjestäjä, mutta se voisi ostaa palveluita privaatisti yksityiseltä, jossa varmasti on käyttämätöntä kapasiteettia. Sehän on vähän ideakin tässä sote-uudistuksessa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt