Ari, 57, eli narkomaanina kadulla kymmenen vuotta – suunta muuttui, kun näköpiirissä oli enää kuolema

Julkaistu:

Asunnottomien yö
Ari ”Huli” Huldénin hengen pelasti se, että hänet kodittomana narkomaaninakin kohdattiin arvokkaasti. Samaa toivon kipinää hän tarjoaa nyt itse, työvälineenään jalkapallo.
Kontulassa kasvaessaan Ari Huldén, 57, oli lupaava jalkapalloilija. Vuolaasti puhuva ”Huli” sanoo oppineensa sosiaaliset taitonsa kentällä, nopeasti kasvaneessa lähiössä satojen muiden vintiöiden kanssa touhutessaan, pulloja ja jätepaperia kerätessään ja pallon perässä juostessaan.

Rikkinäinen perhe puhkoi haaveet peliurasta. Vanhemmista ei ollut huolehtimaan pojasta. Huli päätyi lastenkodin kautta päihdekierteeseen, jota kesti nelikymppiseksi.

– Olen tuntenut alemmuutta ja erilaisuutta hyvin nuoresta lähtien, jäänyt ehkä rakkautta ja turvaa vaille. Elin itsekeskeisen pelon vallassa ja turrutin sitä päihteillä, kunnes en päässyt niistä enää eroon.

Huli eli lopulta kymmenkunta vuotta kodittomana narkomaanina Helsingin kaduilla, ”itsensä hylänneenä”.

– Tarkoituksena oli vain olla mahdollisimman kaukana reaalimaailmasta ja muista ihmisistä.

Huli arvioi nyt ongelmiensa kehittyneen synnynnäisestä tunneherkkyydestä, elämän tuomista kokemuksista ja niiden yhdistelmänä kasautuneista vääristä valinnoista.

– Tietysti olen itse ne valinnat tehnyt, mutta olen siitä onnellinen, että olen saanut kokea kuinka yksinäisiä ja epätoivoisia voidaan auttaa ja kohdata ihmismäisesti, ei välittömästi tuomitsevasti.

Hän löysi apua vuonna 2001 siinä vaiheessa, kun näköpiirissä oli enää kuolema.

– Onneksi oli matalan kynnyksen paikkoja, joissa katunarkomaanitkin saivat jonkinlaista ensihuoltoa ja tulivat kohdatuksi ihmisinä. Siihen vaadittiin tietysti se, että oli elämässä jo tilanteessa, että ei oikeastaan ollut enää vaihtoehtoja. Tuli pelkoineen ja kaikkineen paljastuneeksi.

– Tärkeää oli juuri se arvokas kohtaaminen. Se avasi tunnelukkoja siinä määrin, että pystyi alkamaan ottaa apua vastaan.

Vaikka Huli sai ammattiapua, vertaistuki nousi pian pääosaan toipumisessa. Hän huomasi, että veri veti edelleen viheriölle, vaikka fyysinen kunto oli romahtanut täysin päihteiden ja sairauksien vuoksi.

Jalkapallosta tuli Hulin elämäntyön väline.

Ari Huldén on kantava voima Suomen asunnottomien jalkapallotoiminnassa. Hänen valmentamansa maajoukkue valmistautuu ensi kuussa Meksikossa pidettävään asunnottomien MM-turnaukseen, johon Suomi on osallistunut vuodesta 2006.

Kyse ei ole totisesta tulosurheilusta vaan pikemminkin toimintaterapiasta. Pelaaminen tarjoaa päihde- ja vankilakierteestä pois taisteleville ihmisille positiivisia osallisuuden kokemuksia, sääntöjen tuomaa vakautta ja vertaistukea.

Asunnottomien SM-turnauksessa oli tänä vuonna 14 paikallisten yhdistysten pyörittämää joukkuetta eri puolilta Suomea. Kattojärjestö Homeless Academy ry valitsee vuosittain kahdeksan pelaajaa maajoukkueeseen.

– Toimintamme eettisiin periaatteisiin sitoutuminen antaa jo ihan uudenlaisen näkökulman kokonaisvaltaiseen elämään. Kunnioitus, reilu peli, suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen, Huli linjaa.


– Maajoukkueeseen asti päässeistä noin 75 prosenttia on pystynyt integroitumaan yhteiskuntaan aika vahvalla jalalla. Osalla on uutta perhettä, työpaikkoja, opiskelua. Osa on jäänyt urheiluun mukaan. Tietenkään ihan kaikille ei käy hyvin, mutta meillä on aina ovet auki.

Hulin suurin tavoite kisoissa toteutui 2014 Chilessä. Suomi voitti Fair Play -joukkueen palkinnon – sen todellisen maailmanmestaruuden.

– Sen joukkueen pelaajista neljä oli viettänyt 40 vuotta elämästään vankilassa. Kroonisia päihteidenkäyttäjiä, jengirikollisia. Heidän kanssaan tehtiin pari vuotta duunia, joka huipentui kisoihin. Miten hieno kokemus se heille oli, pääsivät sinne asti ja saivat siivottua elämäänsä! Niistäkin kundeista suurin osa elää nyt hyvää elämää, osalla on perheet ja vankila on jäänyt taakse.

Huli varoo liioittelemasta jalkapallon osuutta, mutta merkittävä lukkojen avaaja se on.

– Nämäkin kundit olivat niin pitkään eläneet osattomina, että heidän oli vaikea mennä ryhmätilanteisiin tai itsehoitoryhmiin ja puhua itsestään. Me aloitimme ihan pienistä asioista: ei huudeta, ei tapella.

Suomessa on tällä hetkellä noin 7 000 asunnotonta. Tuntuuko joskus, että joudutte vapaa­ehtoistyön­tekijöinä paikkaamaan aukkoja yhteis­kunnan turvaverkossa?

– Aika usein. Yhteis­kunnassa on aika kovat kilpailu­kriteerit, eivätkä ihan kaikki niitä täytä. Näistä ihmisistä pitäisi mielestäni vähän paremmin huolehtia, muidenkin kuin pienten kansalaisjärjestöjen.

Huli toimii jalkapallotoiminnan ohella vertaistukiohjaajana. Ensi vuonna hän on yksi Suomen Setlementtiliiton Hima & Strada -projektin kaupunkioppaista. Entiset asunnottomat vetävät kävelykierroksia, joissa tutustutaan asunnottomuuden ilmiöihin katutasolla. Huli on valinnut teemakseen lähiöt ja aikoo esitellä omilta asunnottomuusajoiltaan tuttuja paikkoja mutta kertoa myös lähiö- ja alakulttuureiden positiivisista puolista ja yhteisöllisyydestä.

Lähiöt ovat rauhoittuneet Hulin nuoruudesta, mutta nyt ongelmia kytee hänen mielestään esimerkiksi syrjäytyvien nuorten ja juurettomien maahanmuuttajien kohdalla.

– Koen aika vaaralliseksi, jos yhteiskunnassa osa ihmisistä kokee olevansa täysin omillaan. Näen vähän pelottavanakin tilanteen päihdekentällä. Meidän pitäisi mieluummin kohdata ja tarjota hoitoa kuin tilapäislaastaria. Esimerkiksi huumeiden käyttörikos pitäisi ilman muuta poistaa laista, ei tämä syyllistämällä ja pakottamalla onnistu.

– Ihmisten tekoja voi tietysti puntaroida ja moralisoida, jopa tuomitakin, mutta mielestäni ihmistä ei koskaan pitäisi tuomita. Jokainen ansaitsee mahdollisuuden.

 

Mielestäni ihmistä ei koskaan pitäisi tuomita.

– Se oli kuitenkin niin karu koulu, minkä itse kävin läpi. Arvottomuus ja osattomuus tuolla yhteiskunnan laidalla tuli niin konkreettisesti koettua, että ei sitä pysty hyvällä omallatunnolla suosittelemaan kenellekään.

Homeless World Cup Mexico Cityssä 13.–18.11.

Onko sinulla kokemuksia asunnottomuudesta? Kerro ne meille sähköpostilla osoitteessa uutiset@iltasanomat.fi. Yhteydenotot käsitellään luottamuksellisesti.

Lisätietoa täältä: Asunnottomien yötä vietetään 17.10.