Kotimaa

Marjaanan iho meni hälyttävään tulehdustilaan poikakaverin kosketuksesta – lääkäriltä lohduton neuvo: ”Parempi vaihtaa ystävää”

Julkaistu:

Allergia
Helsinkiläinen Marjaana Paukku on paininut allergioiden kanssa teini-iästä asti, mutta hän ei olisi koskaan voinut uskoa herkistyvänsä toiselle ihmiselle.
Silmiä kutittaa ja kirvelee. On epämukava olo. Tällaiset oireet ovat pitkään allergioista ja atooppisesta ihottumasta kärsineelle Marjaana Paukulle, 29, turhankin tuttuja. Mutta miksi niiden piti ilmetä juuri nyt, kun hän oli tavannut kiinnostavan miehen?

Eletään kevättalvea 2014, jolloin helsinkiläinen Marjaana matkasi reppu selässään läpi Kaakkois-Aasian. Marjaanan musta rinkka näytti suunnattoman suurelta hänen hoikkaan vartaloonsa nähden ja se huvitti walesilaista Jamesia, joka osui naisen reitille Kambodžassa.

– Olimme viettäneet aikaa yhdessä muutaman päivän ajan, kun ensimmäiset oireet ilmaantuivat. Silmäni punoittivat, vuotivat ja rähmivät. Kuvittelin sen johtuvan homeesta, koska sitä on käynyt aiemminkin.

– En tuolloin osannut ollenkaan yhdistää oireita tähän ihmiseen.


Ihastusta oli ilmassa heti ensikohtaamisesta saakka. Muutaman viikon kuluttua parin tiet erkanivat ja yhtyivät taas uudelleen. Siinä oli puolet sattumaa ja toinen puolikas tahtoa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Erosimme lukuisia kertoja eri puolilla Aasiaa. Surulliset jäähyväiset vaihtuivat aina iloiseksi jälleennäkemiseksi, Marjaana muistelee.

Marjaanan ja Jamesin kiintymys oli niin kovaa, että kuukausien mittaiselta matkalta kotiuduttuaan he päättivät tavata heti samana kesänä Suomessa. Marjaana oli jo unohtanut ikävät silmäoireensa, kun hän sai yllättäen elämänsä pahimman allergisen reaktion.

– Vietettyämme ensimmäisen yön yhdessä ihoni alkoi kutiamaan ja silmät vuotamaan, mutta kolmannen yön jälkeen homma räjähti käsiin. Heräsin aamulla, enkä saanut silmiäni auki, sillä ne olivat muurautuneet umpeen.

Marjaana hakeutui välittömästi lääkäriin, mutta uumoili oireiden tällä kertaa johtuvan lääkekuurista, jonka hän oli aloittanut juuri ennen Jamesin saapumista. Lääkäri käski naista keskeyttämään kuurinsa ja määräsi tälle tuhdin annoksen suun kautta otettavaa kortisonia ja kortisonirasvaa – atoopikolle tuttua tavaraa. James palasi kotiinsa, ja Marjaanan oireet hävisivät hiljalleen.


Seuraavan kerran toisiinsa tykästynyt kaksikko tapasi muutaman kuukauden kuluttua Lontoossa, walesilaisen Jamesin uusilla kotikulmilla.

– Kun kesällä luulin, että saamani allergiakohtaus oli pahin mahdollinen, en todellakaan tiennyt tulevasta, Marjaana kertoo.

Lue lisää: Sille on aina syy – 7 pinnan alla kytevää asiaa, joista ihottumasi voi kertoa

Kohtaus alkoi taas kerran silmäoireilla ja levisi lopulta koko kehoon. Kasvot ja kädet kärsivät eniten. Turvonneet silmät vetistivät niin paljon, että Marjaana näki hädin tuskin eteensä.

– Fyysiset oireet tekivät olostani sietämättömän. Yritin pysyä positiivisena, mutta allerginen reaktio vaikutti kehoni lisäksi myös mieleen ja tunnelmaan. Olihan se kamalaa näyttää sellaiselta miehen edessä, johon olin ihastunut, mutta osasin myös nauraa asialle, kun ei siinä oikein muutakaan voinut.

Marjaanan onneksi hyväsydäminen James suhtautui asiaan äärimmäisen ymmärtävästi.

– Totta kai häntä harmitti, että minua harmitti ja voin huonosti. Ja hän oli tietysti myös huolissaan siitä, mistä oireet johtuivat.


Loman loputtua Marjaana lensi takaisin Suomeen, mutta lentokoneen paineistettu ja kuiva ilma pahensi hänen ihoaan entisestään. Suomeen laskeuduttuaan Marjaana etsi lähimmän apteekin ja purskahti farmaseutin edessä itkuun.

– Naamani oli niin turvonnut, että edes sukulaiseni eivät olisi ehkä tunnistaneet minua, jos olisivat kävelleet kadulla vastaan.

– Vasta siinä vaiheessa tajusin, että oireet johtuivat Jamesista.

Marjaana lähti jälleen lääkärin pakeille, joka totesi yksioikoisesti, että hänen koko ihonsa oli valtavan tulehduksen vallassa. Nainen kertoi vastaanotolla epäilevänsä herkistyneensä jollekin Jamesissa, mutta lääkäri ei tuntunut ottavan häntä tosissaan, vaan veikkaili reaktion johtuvan homeesta tai ihoa ärsyttäneestä kemikaalista.

– Minusta tuntui kädettömältä. En koskaan saanut neuvoja esimerkiksi siihen, miten voisin ennaltaehkäistä reaktioita. Koin itseni tyhmäksi puhuessani ihmisallergiasta, enkä uskaltanut jankata asiasta sen enempää.


Terveystalon allergologian erikoislääkäri Péter Csonka vahvistaa Marjaanan mietteet sen suhteen, että ihminen voi todella olla allerginen toiselle ihmiselle, tai tarkemmin sanottuna toisen elimistössä olevalle valkuaisaineelle.

– Kun puhutaan koira-allergiasta, puhutaan siitä, että ihmisen elimistössä käynnistyy vasta-ainetuotanto koiran hilseessä tai eritteessä olevalle valkuaisaineelle. Tai jos on pähkinäallergia, se on pähkinän tietty proteiini, jolle ihminen herkistyy. Ihmisessä on myös kaikenlaisia valkuaisaineita ja joskus harvoin voi käydä niin, että ihmisestä peräisin oleva proteiini herkistää, Csonka kertoo.

Lue lisää: Uutta tietoa allergioiden synnystä: Eläintilan lähellä sairastetaan vähemmän atopiaa ja allergiaa

Lääkärikäynnistä alkoi perinpohjainen tutkimustyö. Ensimmäisenä Marjaana sulki pois lääkärin ehdottaman rakennuksissa piilevän homeen.

– Tapasimme yhteensä viidessä eri maassa ja kymmenissä eri rakennuksissa. Home ei millään voinut olla syy tähän, hän vakuuttaa.

Kun Marjaana muutti opintojen perässä Englantiin keväällä 2015, hän pyysi Jamesia vaihtamaan kaikki käyttämänsä kemikaalit, kuten deodorantit, suihkugeelit, partavedet ja pyykinpesuaineet. Sekään ei auttanut. Myös siemennesteallergia suljettiin pois.

– Lopulta pystyin olemaan hänen kanssaan vain yhden päivän kerrallaan. Vaikka opin hillitsemään oireita ottamalla allergialääkkeitä etukäteen, tilanne oli stressaava, mikä varmasti vain pahensi asiaa.


Péter Csonkan mukaan juuri toisen ihmisen siemennesteelle herkistyminen on ”ihmisallergian” yleisin muoto, sillä naisilta kyseistä proteiinia ei luonnollisesti löydy. Tällaisia tapauksia on ollut myös Suomessa.

– Siemennesteallergiaan ei auta oikein mikään, paitsi tietysti se, ettei ole kosketuksissa kyseisen ihmisen siemennesteen kanssa, Csonka kertoo.

Kun Marjaana oli pohtinut päänsä puhki, hän kääntyi vielä kerran alan asiantuntijan puoleen ja kysyi tilanteeseensa neuvoa Potilaan Lääkärilehden Kysy allergiasta -palstalta. Kysymykseen vastanneen lääkärin kanta oli selvä: ”Ystävän vaihtaminen lienee paras ratkaisu, niin kamalalta kuin se kuulostaakin”, lääkäri kirjoitti Marjaanalle keväällä 2015.

Vaikka asiantuntijan vastaus ei ollut se, mitä Marjaana toivoi, asian ratkeaminen tuntui lopulta huojentavalta. Allergia ei ollut yksin syypää siihen, että Marjaanan ja Jamesin välit lopulta viilenivät, mutta iho-oireet tekivät tapailusta hankalaa.

Erikoislääkäri Csonkan mukaan toisen ihmisen valkuaisaineelle herkistyminen on äärimmäisen harvinaista, eikä hän ole omalla urallaan joutunut vahvistamaan yhtäkään tällaista tapausta. Csonkan muistelemia tapauksia on kuvattu niin sanottuina tapausselostuksina, eli yksittäisinä potilaiden tarinoina lääkäreille suunnatuissa tieteellisissä julkaisuissa Suomessa ja maailmalla.

– Näissä tapausselostuksissa pelkkä epäily ei riitä, vaan asia on varmistettu etsimällä allergeeni ja testaamalla potilasta.

Eräässä Suomessa tavatussa tilanteessa miehen todettiin saavan ihottumaa vaimonsa rintamaidosta. Reaktio syntyi ihokosketuksesta.

– Sitten on ollut sellaisia tapauksia, jossa mies on saanut allergisen reaktion tyttöystävästään, mutta vain tiettyyn aikaan kuukaudesta. Tällaiset hormonaaliset muutokset voivat myös herkistää, lääkäri kertoo.


Maailmalla tunnetaan tapauksia, joissa allergian syyksi on paljastunut toisen ihmisen hiki tai sylki. Myös elimistön ulkoinen aine, kuten iholla kasvava sieni, voi aiheuttaa reaktion.

Marjaana ei koskaan selvittänyt perin pohjin, mikä miehessä sai hänet oireilemaan, eikä asia ole vaivannut häntä enää sen koommin.

– Olisihan se tietysti ollut mielenkiintoista selvittää, nainen pohtii.

Lue lisää: Miksi iho kutisee ja milloin pitää kääntyä lääkärin puoleen? Kysyimme asiantuntijalta

Lääkärin mukaan yliherkkyyden toteaminen ei ole kovin vaikeaa sen jälkeen, kun yhteys on hoksattu. Yleensä tutkimus lähtee liikkeelle siitä, että kyseinen proteiini eristetään, ihmisen verestä otetaan seerumia ja katsotaan sitoutuuko proteiini vasta-aineeseen. Toinen vaihtoehto on tehdä ihopistokoe.

– Tällaisia tutkimuksia ei voi vaatia tavallisen terveysaseman laboratoriossa, vaan ne pitää aina erikseen teettää, vaikkakin nämä menetelmät ovat laboratorioteknisesti aika perusjuttuja, Csonka sanoo.

Siitä huolimatta, että herkistymisen aiheuttaja löydettäisiin, varsinaista parannuskeinoa ongelmaan ei ole. Tapauksia on niin harvakseltaan, ettei siedätyshoidon testaaminen ei ole ollut mahdollista.

– Siksi joutuu todennäköisesti laittamaan välit poikki, lääkäri toteaa ykskantaan.


Onko sinullakin erikoinen tarina kerrottavanasi? Ota yhteyttä osoitteeseen erika.akman@iltasanomat.fi.