Hallinto-oikeus päätti: Laittomasti maassa oleskelevalle ei tarvinnut maksaa toimeentulotukea

Julkaistu:

Helsingin hallinto-oikeus linjasi viime elokuussa antamassaan päätöksessä, ettei Kelan tarvinnut antaa perustoimeentulotukea Suomessa laittomasti oleskelleelle ulkomaalaiselle.
Tuen hakija oli jäänyt vaille turvapaikkaa Suomesta, ja hän oli saanut ilmoituksen, jonka mukaan vastaanottokeskuksen palvelut lakkaavat häneltä tammikuussa 2017.

Kela hylkäsi tammikuussa 2017 ulkomaalaisen hakemuksen perustoimeentulotuen myöntämiseksi tammikuuksi ja helmikuuksi 2017, koska hakijan oleskelu Suomessa katsottiin tilapäiseksi.

Korkein hallinto-oikeus ei helmikuun alussa 2017 myöntänyt valituslupaa turvapaikka-asiassa, jolloin tuli lainvoimaisesti ratkaistua, ettei hakijalla ole laillista perustetta maassa oleskeluun Suomessa.

Kela hylkäsi maaliskuussa toimeentulotuen epäämistä koskevan hakijan oikaisuvaatimuksen, minkä jälkeen hakija vaati valituksessaan hallinto-oikeudelle Kelan päätöksen kumoamista ja perustoimeentulotuen myöntämistä.

Valituksessa hallinto-oikeudelle kerrottiin, että valittaja aikoi kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta jäädä Suomeen, vaikka hänellä ei ollut tulonlähteitä.

– Hän ei näin ollen kykene pitämään huolta itsestään ja elatuksestaan, valituksessa kerrottiin.

Valituksen mukaan perustoimeentulotuen jättäminen myöntämättä oleskelun tilapäisyyden perusteella sallii suomalaisten ja ulkomaalaisten eriarvoisen kohtelun

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja katsoi, että valittajan oleskelu on katsottava tilapäiseksi. Hallinto-oikeuden mukaan tilapäisesti Suomessa oleskelevalla voi olla tietyin oletuksin oikeus toimeentulotukeen.

– Tällaisessa tilanteessa henkilön edellytykset saada toimeentuloa ja itsenäistä selviytymistä edistävää toimeentulotukea ei kuitenkaan ole samanlainen kuin taloudellisesti vastaavassa tilanteessa olevalla vakituisesti Suomessa oleskelevalla henkilöllä, kerrottiin päätöksessä.

Hallinto-oikeuden mukaan Kela on voinut hylätä kahta kuukautta koskevan hakemuksen, jossa ei ole ollut kyse kiireellisestä vain muutaman päivän toimeentulotuesta esimerkiksi hätämajoitukseen, ruokaan tai välttämättömiin lääkkeisiin.

Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan ulkomaalainen poistui Suomesta vapaaehtoisen paluun kautta heinäkuussa 2017.

Helsingin Sanomat kertoi Turun hallinto-oikeuden puolestaan linjanneen päätöksessään lokakuussa 2017, että Kela oli toiminut perustuslain ja toimeentulolain vastaisesti evätessään paperittomalta toimeentulotuen sillä perusteella, että tämä oleskelee Suomessa tilapäisesti.

Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen kertoi IS:lle, että Kela antaa jatkossakin tietyissä tapauksissa toimeentulotukea maassa laittomasti oleskeleville, jos hakija ei ole sitä saanut kunnasta tai voinut muilla tavoin saada. Tukea annetaan lyhytaikaisesti maksusitoumuksilla ruokaan ja tarpeellisiin reseptilääkkeisiin.

– Laittomasti maassa olevien osalta myös kunta voi myöntää kiireellisessä tapauksessa välttämättömänä huolenpitona ruokaa tai lääkkeitä taikka hätämajoitusta, Valkonen kertoi.

Valkosen mukaan ei ole saatavissa tietoja, paljonko Kela on maksanut toimeentulotukea maassa laittomasti oleville.

Jos laittomasti maassa oleskeleva henkilö tarvitsee välttämätöntä kiireellistä apua, hänet on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ensisijaisesti ohjattava kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle.

Kunnat ovat voineet hakea Kelasta korvausta tämän vuoden alusta lähtien kustannuksista, jotka ovat koskeneet maassa laittomasti oleskelevien kiireellisiä sosiaalipalveluita eli ruokaa, tilapäistä asumista ja lääkkeitä.

Rahaa paperittomien kiireellisiin sosiaalipalveluihin on varattu tämän vuoden budjettiin 5,4 miljoonaa euroa.

– Koska kyseessä on uusi kustannuslaji, on tässä vaiheessa liian aikaista mennä arvioimaan määrärahojen riittävyyttä, sanoo Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen sanoi.

Kunnilla ja kuntayhtymillä on 12 kuukautta aikaa hakea korvauksia siitä, kun kustannukset ovat syntyneet. Kela on velvollinen käsittelemään hakemuksen 12 kuukauden kuluessa sen saapumisesta.

– Kela ei pysty arvioimaan tulevaisuudessa tulevien hakemusten määrää tai niissä haettavien kustannusten suuruutta. Äkilliset, suuret hakemusmäärät saattavat vaikuttaa huomattavasti korvausten kokonaissummaan.

Nyt Kelalla on ainoastaan seurantaa parilta kuukaudelta, joten määrärahojen riittävyyttä voidaan arvioida Valkosen mukaan vasta muutaman vuoden päästä.

– Elokuun 2018 loppuun mennessä Kela on hyväksynyt 83 hakemusta ja näiden kustannukset ovat olleet yhteensä noin 20000 euroa.

Turun yliopiston Paperittomat Suomessa 2017 -tutkimuksessa arvioitiin, että Suomessa on 1 500–3 000 paperitonta.