Näistä 5 asiasta muut voisivat ottaa Suomesta mallia ilmaston­muutoksen torjunnassa

rac

Julkaistu: , Päivitetty:

Asiantuntijoiden mukaan Suomi voi näyttää muille maille esimerkkiä ilmaston lämpenemisen hillitsemisessä.
Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuorein raportti ilmastonmuutoksesta oli kovaa luettavaa, eivätkä suomalais­asiantuntijat peitelleet maanantaina, kuinka vakavasta asiasta on kyse. Raportin mukaan ilmaston lämpeneminen pitäisi rajata 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Jo kahden asteen lämpeneminen aiheuttaisi merkittävästi suurempia ja enemmän peruuttamattomia haittoja.

Katso yllä olevalta videolta, kuinka paljon eri asiat tuottavat hiilidioksidipäästöjä.

Helsingin yliopiston professori Markku Kanninen kuitenkin muistuttaa, että ilmaston lämpenemistä voidaan vielä hillitä, vaikka toimiin on ryhdyttävä aiemmin oletettua nopeammin ja laaja-alaisemmin.

– Ei pidä panikoida. Tämä on hemmetin iso asia ja tässä ratkaistaan maapallon tulevaisuutta, mutta se on tehtävissä oleva juttu, Kanninen sanoo.


Myös VTT:n erikoistutkija Laura Sokka on samoilla linjoilla.

– Päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä 1,5 asteeseen on mahdollista tehdä kestävä kehitys huomioiden. Mutta toimilla on kiire, meillä ei ole aikaa odottaa.

Asiantuntijoiden mukaan Suomi pystyy vaikuttamaan ilmastonmuutoksen haittojen torjuntaan usealla eri tavalla. Valtiotasolla Suomen on tuettava ilmastoystävällisiä kulutusratkaisuja ja kaitsettava teollisuuden päästöjä.

– Suomen tärkeimmät keinot vähentää päästöjä ovat energiasektorin päästöjen vähentäminen ja uudenlaiset liikenneratkaisut. Energiasektori muodostaa 74 prosenttia päästöistämme, professori Markku Ollikainen pohtii.

Suomelta toivotaan myös vielä aktiivisempaa roolia kansainvälisellä kentällä. Asiantuntijoiden mukaan Suomen tuleva EU-puheenjohtajuus on hyvä mahdollisuus ajaa ilmastotavoitteita eteenpäin. Suomi toimii Euroopan unionin puheenjohtajamaana ensi heinäkuusta vuoden 2019 loppuun.


Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Lassi Linnasen mukaan kulutusvalinnat ratkaisevat, kuinka hyvin ilmaston lämpenemistä pystytään lopulta hillitsemään. Linnasen mukaan ilmastonmuutoksessa on nimittäin pohjimmiltaan kyse ylikulutuksesta.

– Kaikkien ostamiemme tuotteiden ja palveluiden tuottaminen vaatii energiaa, käytännössä nykymaailmassa fossiilisia polttoaineita Suomessa tai muualla maailmassa. Jokainen kulutuspäätös on siten myös ilmastopäätös.


Kaikki haastatellut asiantuntijat korostavat myös asumis-, liikenne-, ja ruokavalintoja tärkeinä keinoina torjua ilmastonmuutosta.

Käyttämällä joukkoliikennettä, suosimalla kasvisruokaa ja valitsemalla uusiutuvien energialähteiden tuottaman sähkön ja lämmön jokainen voi osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tavallinen ihminen voi myös vaikuttaa siihen, ketkä eduskunnassa ja hallituksessa päättävät Suomen asioista ja siten ilmaston lämpenemisen torjunnasta.

– Kaikkien pitää toimia. Pitää toimia kansainvälisellä tasolla, kansallisella tasolla, kotitalouksien tasolla, Linnanen muistuttaa.

– Kukaan ei saa olla vapaamatkustaja.


Näissä asioissa muut maat voisivat ottaa Suomesta mallia

1 Oikea suunta: Suomi on aiemmin luonut tavoitteensa sen mukaan, että maapallon ilmasto lämpenisi enintään kaksi astetta. Suomi on esimerkiksi jo sitoutunut vähentämään päästöjään vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050. Tavoitteena on lisäksi ollut hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2045 mennessä.

Asiantuntijoiden mukaan Suomen on kuitenkin kiristettävä tavoitteita ja saavutettava hiilineutraalius jo vuoteen 2035 mennessä.

– Periaatteessa Suomen ja EU:n ilmastotavoitteet ovat oikean suuntaisia. Jos haluamme päästä 1,5 asteen tavoitteeseen, niiden pitää olla vain entistä nopeampia, VTT:n erikoistutkija Laura Sokka tiivistää.

 

Suomen ja EU:n ilmastotavoitteet ovat oikean suuntaisia. Jos haluamme päästä 1,5 asteen tavoitteeseen, niiden pitää olla vain entistä nopeampia.

2 Kattava suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi: Helsingin yliopiston professori Markku Kanninen kehuu Suomen jo olemassa olevaa suunnitelmaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kannisen mukaan Suomessa on oikein oivallettu, että uusia ratkaisuja pitää saada aikaan laajasti eri aloilla eikä vain esimerkiksi energiasektorissa tai liikenteessä.

– Se on kattava ja siinä on otettu huomioon tavalliset kansalaiset ja teollisuus. Mutta se on nyt riittämätön. Se on se huono puoli siinä.


3 Puhdasta teknologiaa: Suomessa on paljon hyvää cleantech-teollisuutta, toteaa Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen.

– Energiatehokkuudessa me ollaan erittäin hyviä, se olisi loistava vientituote. Me olemme myös erittäin hyviä älykkäissä sähköverkoissa, mutta me emme itse hyödynnä niitä, Ollikainen kehuu.

4 Metsätietous ja metsien tehokas hyödyntäminen: Suomalaisilla on professori Lassi Linnasen mukaan hyvä ymmärrys metsistä: miten ne toimivat ja miten niitä käytetään. Tärkeää olisi, että osaamista nyt käytettäisiin ilmaston lämpenemisen torjumiseksi.

– Suomalaiset ovat siinä huippuluokkaa, suomalaisilla on ehdottomasti huippuosaamista. Kun se tieto käytettäisiin vielä siihen, että hiilinielua kasvatettaisiin globaalisti. Että sitä osaamista ei optimoitaisi siihen, miten metsästä saataisiin mahdollisimman paljon ihmisen talousjärjestelmäkäyttöön vaan, miten metsien hiilinielua kasvatettaisiin.


Vaikka metsien käytöstä kiistellään, metsäteollisuus on todella materiaalitehokas puunkäytön suhteen, professori Markku Ollikainen sanoo. Ollikaisen mukaan ongelma on pikemminkin siinä, että hiilen sitomiseksi ilmasta tarvitaan puita.

– Se tapa, jolla metsäteollisuus toimii, ei ole suurin ongelma. Maankäyttösektorin puolella ongelmana on, miten kasvatetaan hiilinielua eli hiilivarastoa, johon ilman hiili sitoutuu. Se edellyttää, että hiiltä sidotaan enemmän puustoon.


5 Innovaatioiden ja osaamisen vieminen ulkomaille: Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoi ilmastoraportin esittelytilaisuudessa maanantaina, kuinka suuren intialaisen energiayhtiön edustaja vieraili Suomessa opiskelemassa kestäviä malleja. Vaikka kyse on vain yhdestä esimerkistä, kertoo se siitä, kuinka suomalaista osaamista viedään ulkomaille.

– Suomi on tehnyt sitä pitkään. Metsä- ja maatalousosaamista on viety pitkään ja myös sosiaalisia innovaatioita on viety ulkomaille, professori Markku Kanninen sanoo.