Lennolle lähdössä olevat suomalaiset kommentoivat lentämisen suuria ilmastopäästöjä: ”On se mielessä ollut”

rac

Julkaistu:

Lentomatkustaminen tuottaa runsaasti ilmastopäästöjä, mutta lentokonetta on vaikea korvata. Miettivätkö lentomatkustajat päästöjä? ISTV kysyi.
Jotta pysyisimme maailmanlaajuisesti kriittiseksi kuvaillussa alle kahden asteen lämpötilannousussa, hiilijalanjälki saisi olla ihmistä kohden noin kaksi tonnia.

Suomalaisten keskiarvo on kuitenkin yli kymmenen tonnia hiilidioksidia, eli viisi kertaa tavoiteltua suurempi.

Artikkelin videolla lentomatkustajat kertovat, mitä he ajattelevat lentomatkustamisen päästöistä ja omista matkoistaan.

Lentäminen on yksi pahimmista arkielämän päästöntuottajista. Lento Gran Canarialle tuottaa peräti 1­034 kiloa hiilidioksidipäästöjä henkilöä kohden. Se on yli puolet tavoitteellisesta hiilijalanjäljestä.

Lue lisää: 5 pientä arjen muutosta voi kutistaa merkittävästi ilmastopäästöjäsi – katso valaisevat esimerkit.



Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulki vuoden alkupuoliskon aikana ennätykselliset 10,1 miljoonaa lentomatkustajaa.

Lahtelainen Pirjo Fält on lähdössä lennolle Yhdysvaltojen Chicagoon.

– Ilmastoasioita tulee kyllä mietittyä, mutta lentoon liittyen en ole ajatellut. Tämä tuli nyt puskista.

Fält kertoo tarkkailevansa arkielämässään etenkin energiankäyttöä.

– Mietin, miten voin laittaa mahdollisimman vähällä energialla paljon ruokaa ja käyttää kaiken lämmön hyödyksi ruuanlaitossa ja yleensäkin lämmityksessä, Fält toteaa.


Juhani Seppänen ja Leena Mannio sekä yorkshirenterrieri Lilli suuntaavat niin ikään Yhdysvaltoihin. Seppänen ja Mannio ovat ahkeria lentomatkustajia. Lilli-koirallakin on takanaan jo parikymmentä Yhdysvaltain-matkaa.

Onko lentämisen ilmastovaikutuksia tullut ajateltua?

– On se mielessä ollut. Lentäminen on kuitenkin ollut minulle ammatti pienen ikäni. Muut saavat rajoittaa, mutta minä en jätä lentämistä, Seppänen toteaa.

Lue lisää: Suomalaistutkijoilta kovaa puhetta ilmastoraportista: ”Se elämä, jota olemme elämässä, tulee muuttumaan”.

Seppänen on eläkkeelle jäänyt lentäjä. Hän lensi pitkiä mannertenvälisiä lentoja vuosikymmenten ajan.

– Kyllä se on teollisuus, joka lisää niitä ympäristöpäästöjä. Autoilun päästöt pitää myös saada pienemmiksi. Siihen suuntaan ollaankin menossa, Seppänen arvioi.


Espanjaan matkustava Anneli Laitinen-Felber Karkkilasta kertoo harkitsevansa lentämisen välttämättömyyttä usein.

– Lennän pääosin työn takia ja toisaalta tapaamaan mieheni sukulaisia Sveitsiin. Sinne automatkailu olisi tietenkin vaihtoehto. Nyt on lennettävä, sillä menemme messuille Espanjaan.

Periaatteessa kulutusperusteinen hiilijalanjälki ei pidä sisällään työmatkoja. Työmatkailu sisällytetään nimittäin tuotannon päästöihin.

Työmatkalentämisen vaihtoehdoksi on väläytelty muun muassa etätöitä ja videokokouksia. Ne ovat tuttuja myös Laitinen-Felberille. Kaikissa tilanteissa ne eivät kuitenkaan toimi.

– Kun on kyse uusista ihmisistä ja uusista tuotteista, niin henkilökohtainen kontakti on välttämätön.

Vapaa-ajalla Laitinen-Felber kertoo suosivansa lähiruokaa.

– Olen maalta kotoisin. Lähiruoka, oma kasvimaa ja metsän antimet ovat lähellä sydäntä.


Patrik Mattsson Espoosta on niin ikään työmatkalla. Hän kertoo miettivänsä liikenteen ilmastovaikutuksia ”enemmän ja enemmän”.

– Etenkin tänään. Aina tulee mietittyä, että onko pakko lähteä ja voiko sen hoitaa jollakin muulla tavalla. Välillä pitää tavata asiakkaita, ja se on välttämätöntä. Pyrin välttämään (lentämistä), jos se on mahdollista. Aina ei pysty.

Mattsson kertoo kiinnittävänsä arkielämässään huomiota ruokien ja jätteiden kierrätykseen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt