Yksi Suomen kaupunki on lämmennyt hämmästyttävän paljon reilun 100 vuoden aikana - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Yksi Suomen kaupunki on lämmennyt hämmästyttävän paljon reilun 100 vuoden aikana

Julkaistu: 7.10.2018 22:34, Päivitetty 8.10.2018 9:10

Suomi kuuluu muiden arktisen alueen maiden tavoin ilmastonmuutoksen takia nopeimmin lämpeneviin maihin.

Suomi kuuluu niihin maihin, jotka lämpenevät nopeammin kuin muut maat keskimäärin. Syynä on Suomen pohjoinen sijainti, sillä arktisen alueella lämpötilan on todettu nousevan nopeammin kuin maapallon keskilämpötilan.

– Arktisilla alueilla on perinteisesti ollut paljon lunta ja jäätä. Valkoinen pinta heijastaa auringon säteilyä tehokkaasti takaisin avaruuteen eli alusta lämpenee vähemmän. Nyt, kun maapallon ilmasto lämpenee, se vähentää lumen ja jään määrää, joten vuoden mittaan yhä enemmän lämpöä kertyy mereen ja maahan, Ilmatieteen laitoksen tutkija ja ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä avaa

Kyse on noidankehästä: kun meri ja maa-alueet lämpenevät, jään ja lumen määrä vähenee entisestään.

Lue lisää: ”Tuomiopäivän jäätiköt” sulavat odotettua nopeammin – tällaisen tapahtumien vyöryn se voisi saada maapallolla aikaan

Pariisin ilmastosopimuksessa kolme vuotta sitten linjattiin tavoitteeksi pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahden asteen verrattuna esiteolliseen aikaan. Pyrkimyksenä oli saada lämpeneminen rajattua alle 1,5 asteen.

Suomen keskilämpötila on kuitenkin noussut jo yli 2 astetta 1800-luvun puolivälin jälkeen. European Data Journalism Networkin tuorein listaus eri kaupunkien keskilämpötilojen muutoksista tukee havaintoa. Listassa tarkastellaan lämpötilan nousua 1900-luvun alusta nykypäivään 558 kaupungissa.

Listauksen mukaan neljänneksi eniten lämmennyt eurooppalainen kaupunki on Pori. Porin keskilämpötila on tilaston mukaan noussut 1,52 astetta sadassa vuodessa. Myös sijalla 12 listassa on suomalainen kaupunki, Joensuu, jonka keskilämpötila on noussut 1,43 astetta vuosisadassa.

Porissa paistateltiin vuoden ensimmäisessä helteessä tänä kesänä.

Arviot siitä, kuinka paljon Suomi lopulta lämpenee, vaihtelevat. Maltillisten arvioiden mukaan lämpeneminen saattaa jäädä pariin, kolmeen asteeseen. Hurjimmissa arvioissa Suomen arvellaan lämpenevän jopa kahdeksasta kymmenen astetta.

  • Katso alta videolta, kuinka eri maat ovat lämmenneet vuodesta 1880

Ilmastonmuutosta ja sen voimakkuutta arvioidaan kasvihuonepäästöskenaarioilla, joiden pohjana on kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä. Skenaariot ovat kuin polkuja, jotka lähivuosien aikana erkanevat toisistaan riippuen päästöjen suuruudesta.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n optimistisimmankin, eli pienimmät päästöt omaavan arvion mukaan nousee esimerkiksi Suomen keskilämpötila muutamia asteita esiteolliseen aikaan verrattuna ajasta. Tämä skenaario vaatisi kuitenkin toteutuakseen päästöjen rajua laskua jo lähivuosina.

– Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että meille tulee pikkuhiljaa nykyisen Saksan ilmasto. Erityisesti talvet lämpenevät ja etelässä tulee enenevästi lumettomia talvia. Kesätkin lämpenevät, mutta eivät yhtä voimallisesti, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Juha Pöyry sanoo.

 Päästöt eivät tunne mitään rajoja. Se on ihan sama tulevatko ne Kiinasta, Yhdysvalloista vai Suomesta.

Pessimistisimmässä skenaariossa Suomen keskilämpötila nousisi huomattavasti enemmän ja esimerkiksi talvisateet runsastuvat huomattavasti; tässä vaihtoehdossa fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu ja jopa kiihtyy.

– Pessimistisessä skenaariossa talvi käytännössä katoaa täältä etelästä kokonaan. Tyypillinen talvi olisi oikeastaan vain syksyä, ja valo ei lisäänny pätkääkään, Mäkelä kuvailee.

Joka tapauksessa sademäärät kasvavat tulevaisuudessa ja talvista tulee lämpimämpiä. Ja vaikka päästöt saataisiin nopeasti kuriin, ilmasto jatkaa jonkin aikaa lämpenemistä ilmakehään jo päästettyjen kaasujen takia.

– Mutta kaikki riippuu ihmiskunnasta. Vaikka näyttäisi, että kaikki menee hyvään suuntaan, yksien vaalienkin tulos voi heilauttaa sen ihan eri suuntaan, Mäkelä toteaa viitaten Yhdysvaltojen viime presidentinvaaleihin ja siihen, kuinka presidentti Donald Trumpin hallinto on jarrutellut ilmastonmuutoksen torjunnassa.

  • Katso alta videolta, miten ilmastonmuutos koskettaa vieläkin pohjoisempana: Grönlannissa

 

Pöyryn ja Mäkelän mukaan valtioiden ratkaisut ovat suuressa roolissa ilmastonmuutoksen haittavaikutusten ehkäisyssä. Kuitenkin myös tavallisten kansalaisten teoilla on vaikutusta.

– Yksilö voi esimerkiksi vähentää lihansyöntiä ja vähentää lentomatkustamista. Se tuskin silti riittää vaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja oikeasti sitovia sopimuksia, että jokainen valtio sitoutuu tekemään oman osansa. Jos tähän ei päästä, aika vaikea tie on edessä, Pöyry toteaa.

Mäkelä puolestaan muistuttaa, että demokraattisissa maissa tavalliset kansalaiset voivat äänestämällä vaikuttaa siihen, miten hallitus ja eduskunta suhtautuvat ilmastonmuutokseen.

– Päästöt eivät tunne mitään rajoja. Se on ihan sama tulevatko ne Kiinasta, Yhdysvalloista vai Suomesta, joka tapauksessa ne vaikuttavat koko maailman ilmastoon. Siinä tulee se pointti, että tätä ei pysty ratkaisemaan kuin isoilla kansainvälisillä sopimuksilla, Mäkelä sanoo.

Lue lisää: Olet saattanut nähdä Lapin luonnossa merkin, joka ei lupaa hyvää – tällainen aikapommi muhii pinnan alla pohjoisessa

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?