Ahvenanmaan outo Venäjä-sopimus olisi voitu purkaa – yksi seikka saattaa selittää, miksi niin ei tehty - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Ahvenanmaan outo Venäjä-sopimus olisi voitu purkaa – yksi seikka saattaa selittää, miksi niin ei tehty

Tutkijoiden mukaan Neuvostoliiton romahdettua Ahvenanmaan demilitarisointisopimuksen hankala Venäjä-kohta olisi voitu poistaa.

Venäjän Maarianhaminan-konsulaatti valvoo Ahvenanmaan demilitarisointia.

6.10.2018 20:15

Airiston Helmen tutkinta nosti esiin Ahvenanmaan alueen sotilaallisen merkityksen. Samassa yhteydessä tulivat esiin vanhat sopimukset, jotka koskevat Venäjän Maarianhaminan-konsulaatin asemaa.

Ahvenanmaan asemaa tarkennettiin Neuvostoliiton kanssa tehdyllä valtiosopimuksella talvisodan jälkeen 1940 (24/1940) ja uudelleen Pariisin rauhansopimuksella 1947.

Nykyinen Neuvostoliiton kanssa solmittu demilitarisointisopimus tuli voimaan 17. huhtikuuta 1948. Se on voimassa edelleen. Sopimuksen mukaan Venäjän Maarianhaminan-konsulaatti valvoo Ahvenanmaan demilitarisointia.

Lue lisää: Kommentti: Sopimusteksti paljastaa jäätävän totuuden – Venäjä on jo Ahvenanmaalla

Suomi onnistui kuoppaamaan Neuvostoliiton kanssa solmitun YYA-sopimuksen 1992.

IS kysyi asiantuntijoilta, olisiko sama pitänyt tehdä Ahvenanmaan demilitarisoinnin valvontaa säätelevälle sopimuskohdalle.

Onko sopimuksen kohta, jonka mukaan Venäjän Maarianhaminan-konsulaatti valvoo Ahvenanmaan demilitarisointia Suomen kannalta epäedullinen?

– Silloin kun Neuvostoliitto purkautui, Suomi teki moniin sopimuksiin omia tulkintojaan. Ne koskivat esimerkiksi Suomen puolustusvoimien sotilaallisia rajoituksia, Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen kertoo.

– Samassa yhteydessä olisi pitänyt poistaa tämäkin kohta, jonka mukaan Venäjän Maarianhaminan-konsulaatti valvoo Ahvenanmaan demilitarisointia, hän sanoo.

Asiaan liittyy kuitenkin hänen mukaansa sivujuonne, joka saattaa vaikuttaa asiaan.

– Ahvenanmaan näkökulmasta on saattanut olla tärkeää, ettei mihinkään Ahvenanmaan demilitarisointia koskevassa sopimuksessa kosketa, hän sanoo.

 Suomen on oltava valmis puolustamaan Ahvenanmaan saaria.

Virolaisen puolustus- ja turvallisuustutkimuslaitoksen ICDS:n tutkijat korostavat Suomen velvollisuutta puolustaa Ahvenanmaata.

– Kyseessä on tietysti historiallinen jäänne. Tuon tuostakin on pohdittu, onko sillä tämän ajan tilanteessa mitään relevanssia eli käytännön merkitystä, virolaisen puolustus- ja turvallisuustutkimuslaitoksen ICDS:n tutkimuspäällikkö Pauli Järvenpää kertoo.

Hän muistuttaa perussopimuksen Suomea koskevista velvollisuuksista.

– Siinä tapauksessa, että Ahvenanmaata tai sen kautta Suomen mannermaata vastaan tapahtuisi äkillinen hyökkäys, Suomella on velvollisuus ryhtyä tarpeellisiin toimiin hyökkääjän pysäyttämiseksi tai torjumiseksi, hän sanoo.

– Suomen on oltava valmis puolustamaan Ahvenanmaan saaria, mikä on joka tapauksessa Suomen velvollisuus, tutkija ICDS:n tutkija Kalev Stoicescu sanoo.

Hänen mukaansa ei ole tarpeen luopua Geneven sopimuksesta tai muuttaa sitä, jotta Venäjälle ei annettaisi lisäongelmia tai ”huolta”.

Stoicescun mukaan Suomen pitää olla valmiina vastustamaan mahdollisia Venäjän sotilaallisia toimia kyseisellä alueella, jos kyseessä on suurempi konflikti.

– Tämä on myös Ruotsin ja alueen muiden maiden edun mukaista, Stoicescu sanoo.

Venäjän Maarianhaminan-konsulaatin vahvuus pieneni kylmän sodan jälkeen, mutta sittemmin henkilöstöä on taas lisätty.

– Nykytilanteessa olen ymmärtänyt, että Venäjä on vahvistanut henkilöstöään Ahvenanmaalla ja että he ovat alkaneet olla aktiivisia siellä. Näin arvioi dosentti Tomas Ries Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta IS:lle vuonna 2016.

Ahvenanmaa on demilitarisoitu. Tämä tarkoittaa sitä, ettei sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ole sallittua ja ettei saaria saa linnoittaa. Ahvenanmaa on myös neutralisoitu, minkä vuoksi se on mahdollisissa konflikteissa pidettävä sodan uhan ulkopuolella.

Maanmittauslaitos on määrittänyt ulkoministeriön toimeksiannosta Ahvenanmaan linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskevan sopimuksen (SopS 1/1922) mukaiset Ahvenanmaan demilitarisoidun ja neutralisoidun alueen rajat nykyaikaisessa koordinaatistossa.

Joulukuussa 2012 valmistunut tekninen määritys on tehty oikeusministeriön vuonna 2005 asettaman rajatyöryhmän ehdotusten pohjalta, ja se mahdollistaa demilitarisoidun vyöhykkeen piirtämisen kartalle.

Vuoden 1920 laki Ahvenanmaan itsehallinnosta on uudistettu kokonaisuudessaan kahdesti, vuosina 1951 ja 1993.

Miten käy virka-avun antaminen onnettomuuksissa?

Puolustusministeriön viime vuoden syksynä selvityksen mukaan on ongelmallista, ettei Suomen armeija voi harjoitella Ahvenanmaalla. Puolustusministeriön selvityksessä tarkastellaan Puolustusvoimien antaman virka-avun nykytilaa ja kehittämistarpeita.

Puolustusvoimien tehtäviin kuuluu antaa virka-apua toiselle viranomaiselle muun muassa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja yhteiskunnan turvaamiseksi.

Selvityksen mukaan sotilaallisen läsnäolon Ahvenanmaalla kieltävien demilitarisointi- ja neutralisointisopimuksien tulkinta voisi johtaa ongelmiin vaativissa virka-aputilanteissa.

Lue lisää: Suomen armeija ei voi harjoitella Ahvenanmaalla –puolustusministeriö pitää uhkana

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?