Kotimaa

Naton palvelukseen siirtynyt valtioneuvoston ex-johtaja Markku Mantila: ”Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomen eduskuntavaaleihin somen kautta”

Julkaistu: , Päivitetty:

Naton strategisen viestinnän osaamiskeskukseen siirtynyt valtioneuvoston ex-viestintäjohtaja Markku Mantila pitää varmana, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan sosiaalisen median kautta kevään vaaleihin.
Ensin tuli suomalaisten turvallisuusviranomaisten isku venäläisomisteisiin kiinteistöihin Turunmaan saaristossa pari viikkoa sitten. Keskusrikospoliisi takavarikoi yli kolme miljoonaa euroa käteistä kassakaapeista, kaksi ulkomaalaista miestä vangitaan törkeästä rahanpesusta ja törkeästä veropetoksesta epäiltynä. Toisen osalta epäilys tarkentuu törkeään veropetokseen, mutta moni epäili lomakylään liittyvän myös muuta kuin pelkkää talousrikollisuutta. Siihen viittasi se, että Suomen ylintä johtoa presidenttiä myöten on informoitu pitkään käynnissä olleesta tutkinnasta.

Lisää ihmeteltävää saatiin pari vuorokautta turvallisuusviranomaisten tekemän aseellisesti turvatun iskun jälkeen. Poliisin Tullin, Kelan ja verottajan nettipalvelut kaatuivat. Matkapuhelinoperaattori Elisan isoja yritysvaihteita vaikeni samaan aikaan. Ja Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksessa Latvian Riiassa työskentelevä suomalaisjohtaja joutui päivästä toiseen perumaan jo viikko sitten sovitun haastattelun kiireisiinsä vedoten.


Oliko syy suomalaisten turvallisuusviranomaisten iskussa yhtiöön, jolla on selviä kytkentöjä Venäjälle, Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen yksikönpäällikkö Markku Mantila?

– Ei, en tiennyt operaatioista etukäteen. Kuulin siitä ensi kerran viikonloppuna, kun avasin kännykän, Mantila sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Valtioneuvoston tiedotusta syksystä 2014 johtanut Mantila aloitti Naton osaamiskeskuksessa yksikönpäällikkönä tänä syksynä. Työpaikan vaihdon ohessa Mantila toteutti pitkäaikaisen unelmansa romaanin kirjoittamisesta. Kyberiskuista ja hybridivaikuttamisesta romaani ei kerro, vaikka siitäkin maailmasta Mantila on saanut kokemusta työnsä kautta. On toinenkin polku taivaaseen kertoo pienen kylän ja sen ihmisten kautta koko Suomen nopeasta murroksesta 1960-luvun maatalousyhteiskunnasta moderniksi hyvinvointivaltioksi. Mantilanmäen postilaatikolla ei puhuta valeuutisista tai sosiaalisesta mediasta, jotka nykyisin tuntuvat pyörittävän maailmaa. Se työllistää myös Mantilaa.


Sosiaalisessa mediassa tapahtuvan vaikuttamisen tunnistaminen ja vastatoiminta ovat Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen toiminnan kovaa ydintä. Kyse ei niinkään ole teknisestä tietoverkkojen toiminnan turvaamisesta, vaan laajemmin vaikuttamispyrkimysten tekemisestä tunnistettavaksi ja näkyväksi.

– Me koetamme saada faktaa siitä, mitä oikeasti tapahtuu, mutta emme tee vastatoimia.

Strategisen viestinnän osaamiskeskuksessa odotetaan uteliaana, minkälaisia vaikuttamisyrityksiä Suomen keväällä lähestyvät eduskuntavaalit nostattavat. Mantila pitää vaikuttamisyrityksiä enemmän kuin todennäköisenä.

– Pidän täysin selvänä, että Venäjä pyrkii sosiaalisen median kautta vaikuttamaan Suomen vaaleihin.

Sinänsä asiassa ei ole uutta. Suomessa on hyvin muistissa, miten Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto pyrki vaikuttamaan Suomen vaaleihin vuosikymmeniä enemmän tai vähemmän hienovaraisesti aina 1980-luvulle saakka.

– Tuo sama pyrkimys puuttua vaaleihin on palannut Venäjän ulkopolitiikkaan.

Riian keskuksessa seurataan erityisesti Natoa koskevaa keskustelua. Jos se nousee Suomessa näkyväksi vaaliteemaksi, Venäjän ennustetaan reagoivan vahvasti. Nato-keskustelussa näin on käynyt viime aikoina säännöllisesti. Apuna tässä käytetään botteja eli tietokoneohjelmia, jotka matkivat oikeita ihmisiä ja tuottavat sisältöä sosiaalisen median alustoille.

 

He haluavat luoda epäjärjestystä yhteiskuntaan, etäännyttää Suomea EU:sta ja pitää meidät Naton ulkopuolella.”

– Olemme siis tutkineet niin sanottuna case studyna venäjänkielistä Natoa koskevaa viestittelyä sosiaalisessa mediassa, lähinnä Twitterissä. Bottien lähettämiä viestejä oli kymmeniä tuhansia, kun jälleentviittaukset lasketaan mukaan. Teemme tätä robotrollausta koskevaa katsausta neljä kertaa vuodessa, ja se on kenen tahansa luettavissa kotisivuiltamme.

Mantilan mukaan botteja käytetään ohjaamaan tavallisten ihmisten mielipiteitä ja käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa. Kun joku saa mielipiteelleen silmäräpäyksessä kymmeniä jakoja tai pilkkaavia viestejä, sillä on vaikutusta. Tähtäimessä eivät ole vain äänestäjät. Toinen päämäärä liittyy politiikan agendanmuodostukseen. Se pohjautuu yhä enemmän sosiaalisessa mediassa kiertäviin näkemyksiin, joita poliitikot valppaasti haistelevat.

– Politikkojen käsitys julkisesta mielipiteestä voi vääristyä, kun botit tai trollit tuottavat aidolta kansalaiskeskustelulta näyttävää sisältöä sosiaaliseen mediaan.

Mantilan mukaan sosiaaliseen mediaan soluttautuneella Venäjällä on toiminnassaan kolme päämäärää Suomen suhteen.

– He haluavat luoda epäjärjestystä yhteiskuntaan, etäännyttää Suomea EU:sta ja pitää meidät Naton ulkopuolella, hän luettelee.


Mantila uskoo, että viimeksi mainitusta saadaan esimerkkejä loka-marraskuussa, kun Suomi ja Ruotsi osallistuvat Norjan isännöimään Naton korkean näkyvyyden Trident Juncture -sotaharjoitukseen.

– Harjoitus on jo etukäteen tuomittu Venäjän puolelta, joten jotain aktivoitumista on hyvin perusteltua odottaa; vastatoimia.

Epäjärjestyksen luomiseen tähtäävästä informaatiovaikuttamisesta puolestaan käy esimerkkinä Helsinkiin viime vuonna perustettu Euroopan hybridiosaamiskeskus. Samaan aikaan kun perustamisasiakirjaa allekirjoitettiin, Venäjä-yhteyksistään tunnettu kohudosentti Johan Bäckman järjesti rekisteröimänsä liki samannimisen yhdistyksen nimissä oman lähes samannimisen seminaarin. Hämminkiä siitä syntyi.

– Ulkomaalaisille diplomaateille piti selvittää, kumpiko tilaisuuksista on se oikea, tuolloin vielä valtioneuvoston viestinnästä vastannut Mantila muistelee.

Informaatiovaikuttamisen huolestuttavin päämäärä on pyrkimys tuhota kansallinen tarina.

– Keinoja ovat julkiseen mielipiteeseen, yksilöiden käyttäytymiseen ja päätöksentekoon vaikuttaminen niin, että kohde muuttaa käyttäytymistään halutuksi ja tekee itselleen haitallisia päätöksiä.

Tuohan kuulostaa ihan suomettumiseksi kutsutulta ajanjaksolta, jolloin esimerkiksi maan eliitti mediaa myöten oli rähmällään itään?

– Kyllä YYA-Suomi oli vuosikymmeniä hyvin vahvan ja jatkuvan informaatiovaikuttamisen kohteena, joka saattoi olla hyvin suoraviivaista. Nykyisin vaikuttaminen on hienovaraisempaa.


Viime sotien aikana suomalaisten mielipiteisiin yritettiin vaikuttaa Moskovan ja Petroskoin Tiltun propagandalähetyksillä. Suomalaiset havaitsivat, että parasta vastalääkettä oli huumori, jota vastapropaganda Jahvetin suulla heitteli vastaan.

Onko huumorilla enää sijaa 2010-luvun informaatiosodassa?

– Jostain syystä sitä ei ole käytetty. Ja onhan se vaikeaa. Ei esimerkiksi Itä-Ukrainan tilanteesta voi tehdä huumoria, siellä on sota jossa ihmisiä kuolee.

Kun 1940-luvulla Moskovan propagadaääni Tiltu tunnistettiin hämeenlinnalaissyntyiseksi kommunistiksi Aino Kallioksi, somessa viestejä lähettelee automaattinen tietokoneohjelma tai anonyymi trolli.

– Sellaisen nolaaminen on lähes mahdoton juttu, Mantila sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt