Aleksis Kiven valtava klassikko sai ilmestyessään poikkeuksellisen teilauksen: ”Poeettinen peräsuoli” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Aleksis Kiven valtava klassikko sai ilmestyessään poikkeuksellisen teilauksen: ”Poeettinen peräsuoli”

Suomen kansallisromaanista ei todellakaan tykätty aluksi.

Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä ei tykätty aluksi.­

6.10.2018 7:15

Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä mainitaan helvetti 48 kertaa, perkele 34 kertaa ja saatana 19 kertaa. Historioitsija Teemu Keskisarjan mukaan tämä oli varmasti voimasanojen suomen ennätys kirjan ilmestyessä ja todennäköisesti paljon sen jälkeenkin. Keskisarja tekee laskelmansa uudessa kirjassaan Saapasnahkatorni – Aleksis Kiven elämänkertomus (Siltala).

Vastapainoksi Jumala synonyymeineen mainitaan Seitsemässä veljeksessä 144 kertaa. Keskisarjan mukaan Kivi kuitenkin lähetti ”muutamat terveiset ulkokullatulle rasva- ja makkararovastille”.

Viina – sana esiintyi Seitsemässä veljeksessä 66 kertaa ja olut 35 kertaa synonyymeineen. Aihe oli läheinen Kivelle, jonka mielenterveyden ongelmia ankara juominen pahensi. Kun Kiven piti helmikuussa 1869 lukea Seitsemää veljestä ”livenä” Helsingin hienossa Kleineh-ravintolassa, hän otti ylettömät rohkaisuryypyt ja Keskisarjan mukaan ”sönkkääminen oli pakko keskeyttää”.

Aleksis Kiven arvo tunnustettiin vasta kuoleman jälkeen ja osa entisistä arvostelijoista käänsi kelkkansa.­

”Seittemän miestä”

Seitsemän veljeksen työnimi oli Seittemän miestä. Keskisarja arvelee, että Kivi joutui pohtimaan sitä, että seikkailevien veljesten ikäero olisi tarinan kannalta liian suuri. Toisaalta seitsemälle miehelle, jotka eivät ole veljeksiä, olisi jokaiselle pitänyt luoda oma tausta. Kivi ratkaisi ongelman sillä, että Aapo ja Tuomas sekä Lauri ja Timo olivat kaksosia. Näin veljesten ikähaitari supistui seitsemään vuoteen. Romaanin nimeen saattoi myös vaikuttaa Sju Bröder –niminen suomalainen parkkilaiva, jonka haaksirikko oli Mauritiuksen luona oli Aleksis Stenvallin, tulevan kirjailija Kiven, kouluvuosina iso uutinen.

Seitsemän veljestä ilmestyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemana neljänä kirjasena vuonna 1870. Kivi oli tyytymätön saamaansa 700 markan palkkioon, mutta Keskisarjan mukaan tämä oli iso raha aikana, jona ratatyöläinen tienasi 80 penniä päivässä.

Seitsemän veljestä on alusta lähtien ollut kulttuurisotien kohteena. Yhden aiheutti Jouko Turkan 1980-luvulla ohjaama tv-versio.­

Marko Tiusanen Kivenä ja Sue Lemström Charlotta Lönnqvistinä vuonna 2002 valmistuneessa Jari Halosen elokuvassa Aleksis Kiven elämä.­

”Muste punastuu raakuuksista”

Kirjan tunnetuin teilaaja oli professori August Ahlqvist, jonka mukaan ”kirjoitus- ja punamuste punastuivat” kirjan raakuuksia. Hänestä kyseessä oli ”häpeäpilkku”.

Keskisarjan mukaan Ahlqvist ei välttämättä ollut arvostelua kirjoittaessaan tasapainoisessa tilassa. Hän oli juuri menettänyt kolme poikaansa tulirokkoon. Lisäksi Ahlqvist oli riidoissa kirjan julkaisseen SKS:n kanssa.

Vielä myrkyllisempi oli fennomaanipoliitikko Agathon Meurman. Hänen mukaansa ”sellaista tahdonvoiman sankaria ei maailmasta varmasti löydy, joka jaksaisi lukea läpi kirjan Seitsemän veljestä”. Meurmanin mielestä kirja oli ”helvetin vale” suomalaisista talonpojista ja tehty samalla konstilla, jolla Kissalan Aapeli ”tekee piioille lapsia”.

Meurmanin mukaan ”herra Kivi pitää kirjapainoa poeettisena peräsuolenaan”. Osa arvostelusta on nykyaikanakin täysin painokelvotonta.

Kun Kivi kuoli leppymätön Ahlqvist kirjoitti runon, jossa kutsui tätä ”hulluksi viinanjuojaksi”. Pian kuitenkin ajat muuttuivat ja Seitsemän veljestä nousi arvoon arvaamattomaan. Meurman käänsi kelkkansa ja alkoi surra julkisesti ”kovaonnista kirjailijaamme”.”

Kalle Holmbergin ohjaus Seitsemästä veljeksestä Turun Kaupunginteatterissa 1970-luvulla oli kirjan tunnetuimpia näyttämöversioita.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?