Oikeusprofessori: Niinistön piikki eduskunnalle on merkki, että jotain äärimmäisen vakavaa on tapahtunut

Julkaistu:

Niinistö huomautti eduskunnalle, että perustuslaissa säädettyä menettelyä syytä noudattaa kirjaimellisesti.
Presidentti Sauli Niinistön perjantaina antama lausuma perustuslain muutoksen käsittelystä on eduskunnalle vakava huomautus, sanoo oikeustieteen professori Pauli Rautiainen Itä-Suomen yliopistosta.

– Se, että presidentti jättää tällaisen lausuman, on merkki siitä, että jotain äärimmäisen vakavaa on tapahtunut. Se on äärimmäisen jykevä ja merkityksellinen toimenpide. Meidän oikeuskulttuurissamme sellaista ei kevytmielisesti jätetä, Rautiainen sanoo STT:lle.

Niinistö vahvisti perjantaina presidentin esittelyssä perustuslain muuttamisen viestisalaisuuden osalta mutta jätti asiakohtaan kriittisen lausuman. Kritiikin kohteena oli eduskunnan menettely, kun se teki päätti hallituksen esityksen hyväksymisestä.

Lue lisää: Tiedustelulain jälkipyykki jatkuu: Presidentti Niinistö jätti pöytäkirjaan lausuman

Eduskunta päätti keskiviikkona perustuslain muuttamisen kiireellisyydestä ja kun kiirehtimisehdotus meni läpi äänestyksessä, katsottiin myös varsinainen muutos samalla hyväksytyksi. Heti tuoreeltaan julkisoikeuden professori Juha Lavapuro huomautti, että asiassa tehtiin vain yksi päätös, vaikka perustuslain kirjain vaatisi kahta erillistä päätöstä. Myös Niinistö lausuma pureutui tähän.

Presidentti Niinistö totesi, että eduskunnan olisi pitänyt noudattaa perustuslakia kirjaimellisesti ja todeta kiireellisyysäänestyksen jälkeen perustuslain muutos hyväksytyksi erikseen.

– Eduskunnan asiaan liittyvä tahto on kiistaton, mutta perustuslain kirjaimellinen tulkinta kyseenalaistaa eduskunnassa noudatetun menettelyn, Niinistö kirjoitti.

Eduskunnalle jo toinen lausuma

Rautiaisen mukaan lausuman tarkoitus on huomauttaa eduskunnalle, että se on toiminut perustuslain vastaisesti ja että jatkossa sen ei tulisi menetellä niin. Rautiaisen mukaan terveessä oikeusvaltiossa tämänkaltaisista muotosäännöksistä ei pitäisi voida lipsua.

– Presidentti on katsonut tarpeelliseksi ohjata eduskuntaa tässä asiassa enemmän oikeusvaltion pelisääntöjä kunnioittavaan suuntaan.

Rautiainen pitää merkittävänä sitä, että tämä on tällä hallituskaudella jo toinen kerta, kun Niinistö jättää lakia vahvistaessaan lausuman. Kummasta tämä kertoo, eduskunnasta vai presidentistä?

– Eduskunnasta ehdottomasti. Pitäisin selvänä, että vastaavassa tilanteessa edeltävät presidentit olisivat toimineet vastaavalla tavalla.

Niinistö antoi edellisen kerran lausuman vuoden 2016 lopulla hyväksyessään lain päivystysuudistuksesta, jonka pelättiin heikentävän ruotsinkielisten potilaiden oikeuksia saada hoitoa äidinkielellään. Tällöin Niinistö painotti kielellisten oikeuksien toteutumista ja muistutti, että oikeus käyttää omaa kieltään, suomea tai ruotsia, on perustuslain turvaama oikeus, jolla on erityinen merkitys sairaalle ihmiselle.

Risikko vetosi asiantuntijoihin

Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) sanoi perjantaina, että Niinistön lausuma otetaan vakavasti ja siihen tutustutaan huolella.

– Virkamiehemme käyvät tätä (presidentin) lausumaa läpi. Sen jälkeen pystytään vasta vetämään johtopäätöksiä, mitä presidentti on tarkoittanut, Risikko sanoi medialle perjantaina.

Risikon mukaan keskiviikon istunnon menettelytavoista oli etukäteen keskusteltu perustuslakiasiantuntijoiden kanssa.

– Muun muassa perustuslakiasiantuntija (emeritusprofessori Mikael) Hidén oli nimenomaan suosittanut tämäntyyppistä (ratkaisua), ja virkamiestemme johtopäätökset olivat, että näin voidaan menetellä, Risikko sanoi perjantaina.

Hidén ei perjantaina ehtinyt kommentoida asiaa.