Kalastajien verkot paljastivat aarteen Suomenlahden pinnan alla – katso harvinainen sukeltajien video St.Mikaelin hylystä 40 metrin syvyydestä

rac

Julkaistu:

Suomen merialueiden sokkeloiset ja karikkoiset saaristot ovat koituneet monen merenkulkijan kohtaloksi. Suomen merialueilta on löydetty sadoittain hylkyjä. Museovirasto on listannut muutamia merkittävimpiä hylkyjä.
Suomen merialueilla makaa useita merkittäviä hylkyjä. Kaikkiin niihin liittyy tarina.

Lastina tauluja Katariina Suurelle

Hollantilainen purjealus Vrouw Maria oli lokakuussa 1771 matkalla Amsterdamista Pietariin, kun se ajautui myrskyssä karille ja upposi pelastusyritysten jälkeen. Koko miehistö pelastui haaksirikosta.

Ennen laivan uppoamista miehistö onnistui saaristolaisten kanssa pelastamaan alukselta tavaroita, joita huutokaupattiin myöhemmin Turussa. Aluksen mukana upposi myös suurin osa sen lastista, jossa tiedetään olleen keisarinna Katariina Suurelle menossa olleita tauluja. Laivalta löytyi myös kauppatavaraa kuten elintarvikkeita ja kankaita.


Vrouw Marian hylky löydettiin vasta vuonna 1999. Se sijaitsee Paraisten kaupungissa Trunsjön kylän vesialueella Saaristomeren kansallispuiston rajoitusosassa Natura-alueella. Hylyn ympärillä on suoja-alue, jolla alusten luvaton ankkuroiminen ja sukeltaminen on kielletty. Kulttuurihistoriallisesti arvokas hylky makaa noin 40 metrin syvyydessä.


Hylky löytyi sattumalta

Dramatiikkaa liittyy myös St.Mikael -kauppa-aluksen viimeiseen matkaan. Alus haaksirikkoutui matkallaan Amsterdamista Pietariin syksyllä 1747. Viimeisellä matkallaan se kuljetti kauppatavaran ja tavanomaisen lastin lisäksi arvotavaraa Pietarin hoviin.


St.Mikaelin hylky löydettiin Nauvon vesiltä sattumalta 1950-luvulla kalastajien verkkojen tartuttua sen mastoihin. Aluksen uumenista löytyi merkittäviä arvotavaroita kuten posliinia sekä muita arvoesineitä. Arvoesineet tekevätkin siitä yhden Suomen arvokkaimmista hylkylöydöistä. St Mikael on muinaismuistolain rauhoittama eikä hylylle saa sukeltaa.

Jutun pääkuvana olevalta videolta näet sukeltajien ottamaa kuvaa St. Mikaelista pinnan alla.


Miehistö menetti henkensä meritaistelussa

Kaksi muuta merkittävää ja kiinnostavaa hylkyä ovat Kotkan edustalla oleva 1790 Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa uponnut venäläinen sotalaiva St.Nikolai sekä Paraisilla Saaristomerellä oleva 1500–1600-lukujen vaihteeseen ajoittuva kauppalaivan hylky, ns. Gråharunan hylky, jonka tarkempaa identiteettiä ei tunneta.

St.Nikolain hylky liittyy merkittävään meritaisteluun, jossa Ruotsi voitti Venäjän laivaston. Kotkan edustalla käytiin Ruotsin ja Venäjän välisen Kustaa III:n sodan yhteydessä meritaistelut vuosina 1789 ja 1790. Yksi taistelun keskeinen tapahtuma oli St.Nikolain uppoaminen. Koko miehistö menetti henkensä.


St.Nikolain hylky löytyi vuonna 1948. Se sijaitsee Kotkansaaresta etelään Kuutsalon ja Mussalon välillä. Hylyllä on muinaismuistolain perusteella määrätty suoja-alue ja alueella sukeltamiseen tarvitaan Museoviraston lupa. Hylyssä on tehty kenttätöitä useina vuosina, ja hylystä peräisin olevaa esineistöä on sekä Kymenlaakson museon että Suomen merimuseon kokoelmissa.

Kahden hylyn tausta jäänyt mysteeriksi

Vuonna 1998 puolustusvoimien kuntosukellusleirillä tehtiin merkittävä löytö. Utöstä pohjoiseen Gråharuna-saaren pohjoispuolelta löydettiin Gråharuna-kauppalaivan hylky. Hylystä ei tiedetä paljon, mutta se tiedetään, että aluksessa on ollut lastina erilaisia saviastioita, jotka on ajoitettu 1500–1600-lukujen vaihteeseen. Hylystä on löytynyt myös raha, joka on lyöty Englannissa Towerin rahapajassa vuosien 1505 ja 1509 välillä.


Osittain mysteeriksi on jäänyt myös Kirkkonummen alueella ulkomerellä olevan niin sanotun Kasuunihylyn tarina. Vaikka hylky on hyvin säilynyt laivan taustaa ja nimeä ei ole vielä selvitetty. Sitäkään ei vielä tiedetä mihin Itämeren historian tapahtumiin se liittyy.

Museoviraston mukaan se on kuitenkin erittäin merkittävä ja tutkimukselle kiinnostava. Hylyssä on havaittu kuusi tykkiä ja 12 tykkiporttia. Hylky muistuttaa 1700-luvun pienehköä sotalaivaa. Kasuunihylky löytyi Merenkulkulaitoksen tekemässä monikeilainluotauksessa vuonna 2002. Se makaa 60 metrin syvyydessä.

Venäläiset valtasivat laivan ja ottivat miehistön jäsenet vangeiksi


Ruotsalaisen sotalaivan Kronprins Gustav Adolfin viimeiset hetket ovat kuin suoraan elokuvasta. Alus ajoi tiedustelumatkalla karille vuonna 1788. Karille ajon jälkeen venäläiset valtasivat laivan, ottivat miehistön vangeiksi ja polttivat aluksen.

Aluksen hylky löydettiin vuonna 1995. Hylystä on löydetty tykkejä kaikkiaan 71. Kolme tykkiä on nostettu ja konservoitu. Hylyssä on myös kaksi suurta ankkuria. Hylky on siinä mielessä harvinainen, että sille saa luvan kanssa sukeltaa. Hylyllä on Museoviraston perustama harrastajasukeltajille tarkoitettu Helsingin hylkypuisto.


Pohjanlahden merkittävä tunnettu ja tutkittu kauppalaivan hylky on nimeltään Sofia Maria, joka haaksirikkoutui 1800-luvun puolivälissä. Alus oli upotessaan tulossa Englannista Hullista Ouluun hakemaan lastia Bergbomin kauppahuoneelta.

Alus yritti saada Hailuodon vesillä luotsia laivaan, mutta tämä ei onnistunut. Niinpä alus lähti hakemaan suojaa Hailuodon vesiltä, missä se jäi kiinni Pallosenkarille ja upposi täydessä lastissa. Kuusihenkinen miehistö selvisi haaksirikosta. Hylky löytyi 1960–70-lukujen vaihteessa, kun kalastajan trooli jäi hylkyyn kiinni.

Museovirasto nostaa merkittävien hylkyjen joukkoon vielä 1900-luvun sotalaivan hylyn Ladogan. Se on yksi tunnetuimmista ensimmäisen maailmansodan hylyistä. Alunperin panssarifregatti Minin-nimiseksi suunniteltu ja rakennettu alus laskettiin vesille 1869 Pietarissa. Minin palveli tsaarin laivastossa parin vuosikymmenen ajan. 1900-luvun alussa alus muutettiin miinalaivaksi ja nimi muutettiin Ladogaksi. Ladoga ajoi saksalaisen UC-4 sukellusveneen laskemaan miinoitteeseen elokuussa 1915.

1920-luvulla Ladogan hylystä nostettiin kaksi tykkiä. Sen jälkeen hylky unohtui. Se paikannettiin uudelleen vuonna 1975. Alus on uponneena noin 50 metrin syvyydessä. Hylkyä on tutkittu Sotamuseon johdolla ja hylystä nostettua esineistöä on Sotamuseon kokoelmissa.

Katso alla olevalta videolta kuvia ensimmäisen maailmansodan aikana uponneista sotalaivoista Suomenlahdella.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt