Uutuuskirjan hurja laskelma: Näin tuhoisaa jälkeä Lapin lennoston Drakenit olisivat tehneet Neuvostoliiton ilmavoimille

Julkaistu:

rac
Tuore teos Kylmää sotaa Lapissa kertoo Suomen ilmapuolustuksen kehityksestä ja Venäjän muutoksesta.
Veikko Erkkilän ja Pekka Iivarin teos Kylmää sotaa Lapissa - Vaiettujen tapahtuminen todistajat pureutuu siihen, miten Suomi joutui puhumaan ulkopoliittisista syistä usein ohi totuuden Neuvostoliiton romahtamiseen asti.

Otavan kustantaman teoksen tekijät etsivät taustatietoja Venäjän arkistoista ajalta, jolloin Suomi eli kovien paineiden alla.

Kirja käy läpi kylmän sodan historiaa Lapin näkökulmasta. Heidän otteensa ulottuu nykypäivän kriiseihin saakka.

Kirja kertoo muun muassa Lapin lennoston merkityksestä Suomen puolustukselle.

– Suomen ilmavoimat olivat Lapin Lennoston perustamisen eli vuoden 1974 jälkeen niin vahvat ja nopeasti toimivat, että Lapin lennoston päällikkö Pertti Jokinen saattoi jopa kehuskella asialla. Suomi laski, että sen 60 hävittäjäkoneen voima vastaa 900 neuvostokoneen hyökkäyksen tehoa, Veikko Erkkilä kertoo Ilta-Sanomille.

– Pelkästään Lapin koneiden ylivoima nähtiin niin suureksi, että Lapin lennoston nujertamiseksi olisi tarvittu Kuolan niemimaan kaikki 500 konetta, joista kenties yksikään ei olisi palannut takaisin.

Suomen ilmapuolustuksen teho oli kyseenalaistettu kylmän sodan aikana, mutta ruotsalaisen Saab Draken -torjuntahävittäjän hankinnat antoivat ilmavoimille joka sään torjuntakyvyn 1970-luvulla.

Drakenin tärkeimpiä uusia ominaisuuksia olivat tutka sekä puoliaktiiviset tutkaohjukset, joiden avulla voitiin suorittaa torjuntoja ensimmäistä kertaa kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa.

Uutta aiempaan lentokalustoon verrattuna oli myös mahdollisuus ampua kohti lentävää maalia ohjuksella, kun aiemmin ammunta oli suoritettava aina takasektorista.

1970-luvulla Suomen ilmavoimat saavutti ajanmukaisen tason.

Katso ja kuuntele jutun pääkuvana olevalta videolta, miten jylisevän äänen Draken päästi viime kesänä Tikkakoskella.


Venäjä muuttui jo vuonna 1993

Veikko Erkkilä ja Pekka Iivari esittävät kirjassaan viiltäviä näkökulmia myös 2010-luvun puolivälin jälkeen alkaneeseen uuteen kylmään sotaan. Muutosta Vladimir Putinissa ja maan politiikassa ei nähty tarpeeksi ajoissa. Merkit olivat Erkkilän ja Iivarin mukaan ilmassa jo paljon aiemmin.

Muutosta Vladimir Putinissa ja maan politiikassa ei nähty tarpeeksi ajoissa.

– Merkit olivat ilmassa jo paljon aiemmin, Erkkilä kertoo.

Tekijät kuvaavat kirjassaan, miten Venäjän suunta alkoi muuttua jo vuonna 1993.

Venäjän ulkomaantiedustelupalvelun johtaja Jevgeni Primakov varoitti Venäjän hallitusta jo vuonna 1993, että hallituksen kyvyttömyys vastata Naton laajenemiseen voi aiheuttaa tyytymättömyyttä Venäjän turvallisuuseliitin keskuudessa. Muutoksen ilmapiiri muuttui jo 1990-luvun puolivälissä. Venäjä hyvästeli länsimielisen ulkopolitiikkansa ja ryhtyi palauttamaan sisäistä kuria ja järjestystä.


Lentäjät harhautuivat Neuvostoliittoon

Myös yhden erikoisen eksymistapauksen tausta selviää myös kirjasta.

– Sallan Kelloselän rajavartioasemalla kolme rajajääkäriä näki pienkoneen lentävän rajan yli Suomesta Neuvostoliittoon 27.7.1976 kello 18.10. Tapauksen syytä ei tiedetty ja siitä alkoi erikoinen huhumylly.

Selvisi, että miehet olivat todellakin eksyneet lennolla, Erkkilä ja Iivari kertovat.

Kaarlo Rajala ja Taito Polet olivat tehneet pakkolaskun Sergozero-järven rannalle. Järvi sijaitsee Voroneilahdella Vienanmeren pohjukassa Kantalahdesta kaakkoon, mutta miehet yhä luulivat olevansa Ruotsissa.

– Nopea palautus johtui siitä, että Neuvostoliiton ilmapuolustuksen suorituskyky ei jäisi epäilyksen alaiseksi. Mutta kenties tärkeämpää Neuvostoliitolle oli osoittaa yllätyksellisiä poliittisia eleitä. Ja Suomessa toden teolla yllätyttiin.

Lue lisää: Kahden miehen eksyminen itärajan yli kesällä 1976 uhkasi paljastaa valtakunnansalaisuuden – Neuvostoliiton reaktio yllätti suomalaiset

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt